Vähemmän voivottelua ja enemmän tekoja, Pekka Toveri vaatii.
Euroopan tilanne on puolustuksen suhteen parempi kuin on annettu ymmärtää, katsoo europarlamentaarikko Pekka Toveri (kok.), joka on Puolustusvoimien pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö.
Toverin mukaan on "voivottelua" väittää, että Eurooppa jää kokonaan Venäjän armoille, jos Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump vetää yhdysvaltalaisjoukot pois Euroopasta.
– Toki Euroopan puolustus olisi vaikeampaa ilman Yhdysvaltojen joukkoja ja suorituskykyjä, Toveri kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.
– Mutta ei Eurooppa sentään hampaaton ole, hän jatkaa.
Puolustusliitto Natoon kuuluvilla valtioilla on Toverin mukaan yhteensä noin 1,6 miljoonaa sotilasta, joista suuri osa on ammattilaisia.
Reservissä olevia sotilaita on suurin piirtein saman verran. Suurin osa Euroopan valtioista on korvannut Suomen mallin mukaisen asepalveluksen jonkinlaisella ammattiarmeijalla.
Lue myös: USA vaihtoi puolta ja on nyt Putinin liittolainen? Näin tutkijat arvioivat rajuja väitteitä
Kaikkea enemmän kuin Venäjällä
Pekka Toverin mukaan panssaroituja ajoneuvoja Euroopan mailla on yhteensä 33 000, joista yli 5 000 on taistelupanssarivaunuja.
Erilaisia lentäviä taistelukoneita eli käytännössä hävittäjiä, rynnäkkökoneita ja monitoimihävittäjiä on 2 000.
Läntisiä ilmavoimia on eri arvioissa pidetty ylivertaisina Venäjään nähden, joka on esimerkiksi Naton kaavailuissa puolustusliiton todennäköisin vastustaja.
Pintataistelualuksia on hieman alle 400 ja sukellusveneitä 60, Toveri listaa.
– Kaikissa kategorioissa Euroopalla on enemmän ja paremmin koulutettuja joukkoja sekä 2–3 kertaa enemmän ja modernimpaa kalustoa kuin Venäjällä, Toveri arvioi.
– Taloudellinen voima asevoiman takana on Euroopalla yli 10-kertainen, hän jatkaa.
Lue myös: Kommentti: USA on ennenkin hylännyt sotivan liittolaisensa – kohtalot eivät Ukrainaa lohduta
8:37Pekka Toveri: Ei 90 000 miehellä Suomea vallata.
Euroarmeija?
Euroopassa on viime aikoina vilauteltu myös jonkinlaisen Euroopan armeijan vaihtoehtoa.
Mantereen puolustusta koskeville ideoille on ollut kysyntää sen jälkeen, kun Yhdysvallat viime viikolla teki selväksi, että se haluaa Euroopan ottavan lisää vastuuta Euroopan puolustamisesta.
Yhdysvallat myös vaati, että Euroopan Nato-maiden on nostettava puolustusbudjettinsa viiteen prosenttiin bruttokansantuotteestaan.
Tuohon lukuun Euroopan valtiot eivät sitoutuneet, mutta useampi lupasi lisäävänsä puolustusmenoja. Useat Euroopan Nato-maat käyttävät asevoimiinsa alle kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan.
Euroopan unionin omaa armeijaa Toveri on piti viime kesänä MTV Uutisille antamassaan haastattelussa "typeränä resurssien hukkaamisena".
Euroarmeija on jo olemassa, Toveri perustelee. Se on Euroopan Nato-maiden kansalliset armeijat, joilla on puolustusliiton myötä suunnitelma siitä, miten Eurooppaa aseilla puolustetaan.
"Voivottelua vähemmän"
Toverin mukaan Euroopalla on "paljon puutteita" puolustuksen eri alueilla ja puolustusteollisuutta tulee kasvattaa, mutta runko on jo paljon vahvempi kuin venäjällä.
– Voivottelua vähemmän, tekoja enemmän, niin hyvin tämä päättyy, Toveri toteaa.
Venäjä on menettänyt Ukrainassa suuren osan maavoimiensa modernista kalustosta. Ilma- ja merivoimatkin ovat kärsineet tappioita, mutta eivät likikään samassa mittakaavassa.
Tulevaisuudessa Venäjä todennäköisesti liki kolminkertaistaa Suomen lähialueilla olevien sotilaidensa määrän, arvioi Suomen sotilastiedustelu julkisessa raportissaan.
Sotilastiedustelu arvio venäläisjoukkojen määrän kasvavan alueella noin 30 000 taistelijasta arviolta 80 000 sotilaaseen. Samalla Venäjän toiminta "todennäköisesti muuttuu entistä arvaamattomammaksi".
Lue myös: Suomen sotilastiedustelulta hyytävä ennuste Venäjän asevoimista
Yhdysvaltalaisen ajatushautomo RAND Corporationin mukaan Venäjän armeija tulee kuitenkin osittainkin jälleenrakennettuna muodostamaan "merkittävän uhan" Yhdysvaltojen ja länsimaiden eduille Euroopassa.
Raportissaan ajatushautomo pitää todennäköisenä, että Venäjä tulee uudistamaan armeijaansa Ukrainan sodan seurauksena.
Laajemmin mahdollisista uudistamissuunnista voi lukea alla olevasta jutusta tai täältä.