Vaikka tietoisuus liikunnan vaikutuksista terveydelle ja hyvinvoinnille onkin lisääntynyt, se on tuonut mukanaan myös negatiivisia lieveilmiötä.
Kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan kuntosaliharjoittelu on suositumpaa kuin koskaan aiemmin. Vaikka kuntoliikunta onkin viime vuosina lisääntynyt, hyötyliikunta on jäänyt ihmisten arjessa yhä pienempään rooliin. Yli 15 vuotta asiakkaita valmentanut personal trainer Timo Haikarainen kokee kuntoliikunnan lisääntymisen hyvänä asiana, mutta sen ei pitäisi tapahtua arkiaktiivisuuden kustannuksella.
– Pelkkä kävely tai portaiden nousu ei riitä, ihmisten tulisi saada päivittäin kasaan se 9000–13 000 askelta. Monet ihmiset jäävät tästä todella pahasti, Haikarainen toteaa.
Haikarainen kertoo ihmisten tiedostavan nykyisin paremmin liikunnan merkityksen kunnolle ja hyvinvoinnille, mutta se ei vielä takaa sitä, että ihmiset todella liikkuisivat enemmän.
Tavoitteiden ei tulisi tuottaa ahdistusta
Terveysliikunnan tutkimus- ja asiantuntijakeskus UKK-instituutin vuonna 2010 julkaistun tutkimuksen mukaan 713 000 suomalaista harrastaa kuntosaliharjoittelua. Moni kuntosaliharrastaja haluaa kasvattaa lihasta ja polttaa rasvaa, mutta ei välttämättä tiedä, millaisilla treenimäärillä tavoitteet olisi mahdollista saavuttaa.
Jos henkilö haluaa muokata kehoaan, liikunta-alan ammattilainen kehottaa harjoittelemaan 3–4 kertaa viikossa.
– Aloittelijalle kaksi voimatreeniä ja kaksi kestävyystreeniä viikossa olisi sellainen, jolla pääsee tehokkaasti todella pitkälle, Haikarainen kertoo ja muistuttaa myös, että treenien laatu on monesti määrää tärkeämpi seikka.
Liikunnasta ei Haikaraisen mukaan tulisi ottaa stressiä, vaan löytää balanssi ajankäytön ja tavoitteiden välille. Tärkeää olisi myös miettiä, ovatko tavoitteet omien arvojen mukaisia.
LUE MYÖS: Tee päätös, ota ensiaskel ja taistele! Näin asetat itsellesi realistisen treenitavoitteen
Kehon muokkaaminen tulisi pystyä toteuttamaan niin, että se tuottaa onnistumisen tunnetta ja keho palautuu hyvin. Jos tavoitteiden saavuttaminen aiheuttaa ainoastaan ahdistusta tai negatiivisia tunteita, tilanne ei ole kestävällä pohjalla.
– Jos ajatellaan, että tulisi käydä salilla 5-6 kertaa viikossa ja mieluiten kuusi kertaa viikossa aamulenkillä tyhjällä mahalla, se on normaalissa arjessa ihmiselle katastrofaalinen ratkaisu.
Pelkkää harjoitusohjelmaa ei kannata tuijottaa, vaan kuunnella myös omia tuntemuksia.
Vaikka treenimäärät tulisikin asettaa itselle realistisiksi, Haikaraisen mukaan ihmisten tulisi kuitenkin ymmärtää, että tavoitteet vaativat tiettyjä toimenpiteitä. Lihasten kasvattaminen ja rasvan polttaminen ei käy itsestään, vaan ne vaativat työtä.
Jos omia tavoitteita ei voi saavuttaa hyvällä mielellä, treenaajalla on Haikaraisen mukaan kaksi vaihtoehtoa. Hän voi joko hylätä tavoitteet tai pohtia tilannetta itsekseen tai jonkun muun kanssa.
– Ei se, mitä paperilla harjoitusohjelmassa lukee vaan se, miten sitä toteutetaan, on tosi tärkeää, Haikarainen muistuttaa.
***
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.