Suomessa asunut 14-vuotias filippiiniläistyttö Ashley on käännytetty takaisin Filippiineille. Oleskelulupaa ei myönnetty, koska perhesiteen äitiin katsottiin katkenneen. Murheen murtama perhe vei tytön pakon edessä Filippiineille. Ashleyn vanhemmat kertovat tytön kaameasta tilanteesta MTV Uutisille.
14-vuotias Ashley ehti asua Suomessa kaksi vuotta äitinsä, isäpuolensa ja sisarustensa luona. Hänelle ei myönnetty oleskelulupaa, koska Ashley oli nuorempana asunut isoäitinsä luona. Maahanmuuttovirasto Migrin mukaan Ashleyn isoäiti katsotaan näin ollen tytön lähivanhemmaksi.
– Ashley tuli luoksemme Suomeen turistiviisumilla. Kolmen kuukauden umpeuduttua hän sai luvan jatkaa oleskeluaan täällä siihen asti, että hakemus pysyvästä oleskeluluvasta ehdittäisiin käsitellä, Ashleyn isäpuoli John De la Cruz-Grefalda kertoo.
Ashley ehti rakentaa ihmissuhteita Suomessa ja hän oppi myös Suomen kieltä nopeasti.
Ashley oli ehtinyt kotiutua
Ashley ehti kahden vuoden aikana kotiutua Suomeen täysin.
– Ashley kävi maahanmuuttajien luokalla koulua ja hänellä meni siellä hyvin. Hän oppi myös suomea nopeasti ja hänellä oli täällä paljon kavereita, rakennusalan yrittäjänä toimiva John kertoo.
Migristä ei myönnetty oleskelulupaa Ashleylle ja hän sai käännytyspäätöksen tammikuussa. Ashleylle annettiin kuukausi aikaa poistua maasta.
Perheellä oli edessään surullinen matka.
– Lähdimme vapaaehtoisesti, emme poliisisaattueessa. Päätimme ottaa koko perheen mukaan ja otimme lennot Flippiineille, John kertoo.
Ashleyn äiti on asunut Suomessa pitkään
Kahvilassa työskentelevä Ashleyn äiti Dahlia Matosenio on asunut Suomessa vuodesta 2008. Hän sai samana vuonna tuotua myös vanhemman tyttärensä Suomeen, mutta katsoi parhaaksi, että pikkusisko-Ashley jäi vielä toistaiseksi asumaan isoäitinsä luokse. Dahlia halusi odottaa, että saisi elämäntilanteensa sellaiseksi, että molempien lasten olisi hyvä olla Suomessa.
Ashleyn isä hylkäsi Dahlian heti kun sai tietää tämän raskaudesta.
Ashleyn nuoremmat sisarukset ovat syntyneet Suomessa ja heillä on Suomen kansalaisuus.
Ashley asuu nyt kaameissa oloissa
Tilanne isoäidin luona on nyt täysin erilainen kuin lasten ollessa pieniä. Nyt isoäiti joutuu huolehtimaan omasta äidistään, joka on vakavasti sairastunut. Isoäidin asunto on erittäin pieni ja saman katon alla asuu nyt myös Ashleyn isoäidin äiti ja Dahlian sisko.
– Isoäitini on lähes 90-vuotias ja hänellä on aivokasvain. Hän tarvitsee jatkuvaa hoivaa ja vie äitini kaiken ajan, Dahlia kertoo.
Dahlian äiti huolehtii nyt omasta äidistään, joka on vakavasti sairas. Hänen aikansa ei riitä Ashleysta huolehtimiseen.
– Migri ei näe kokonaiskuvaa tilanteesta. He ajattelevat, että tyttö voi hyvin asua isoäitinsä luona, mutta he eivät ota huomioon isomummin sairautta tai sitä, että koko porukka asuu kolmenkymmenen neliön asunnossa, John sanoo.
– Migriltä sanottiin minulle, että ainoastaan siinä tapauksessa, että äitini kuolisi tai olisi täysin liikuntakyvytön, voitaisiin katsoa, ettei hän kykene huolehtimaan tyttärestäni. Silloin Ashleyn palauttamista Suomeen voitaisiin katsoa uudelleen, Dahlia sanoo.
Ashley viettää yönsä yksin
Isoäidin asuntoon ei yksinkertaisesti mahdu nukkumaan neljää ihmistä ja Ashley viettää yönsä yksin pienessä huoneistossa, jonka John ja Dahlia omistavat. Se on noin kymmenen minuutin kävelymatkan päässä Ashleyn isoäidin kodista. Päivät Ashley viettää isoäitinsä kodissa, koska Dahlia ei halua tytön viettävän päiviään yksin.
Dahlia on huolissaan ja pelkää jatkuvasti, että Dahlialle tapahtuu jotakin.
– Äitini naapurustossa raiskattiin hiljattain kahdeksan kuukauden ikäinen vauva, Dahlia kertoo järkyttyneenä.
– Teini-ikäisen tytön on myös erittäin vaarallista olla yksinään Filippiineillä, sillä siellä tapahtuu paljon raiskauksia. Pelkään tyttäreni turvallisuuden puolesta, hän jatkaa.
Dahlian äidillä on kolmenkymmenen neliön kokoinen asunto Filippiineillä lähellä Manilaa.
Tällä hetkellä Ashleyllä ei ole mahdollisuutta edes koulun käyntiin, sillä filippiiniläiseen kouluun ei voinut mennä kesken lukuvuoden.
– Ashley todella viihtyi Suomessa. Hän sanoi täältä lähtiessään, että hän haluaisi jäädä tänne ja olla sisarustensa kanssa. Nyt hän ei voi käydä koulua, vaan viettää päivänsä äitini luona ja laittaa ruokaa sairaalle isoäidilleni silloin kun äitini on asioilla, Dahlia kertoo murheen murtamana.
Adoptiota on harkittu
Dahlia ja John ovat harkinneet myös adoptiota, mutta tilanne on mutkikas. Dahlia on eronnut suomalaisesta ex-miehestään vuonna 2013. Suomessa ero kyllä myönnettiin, mutta Filippiineillä hänen ei katsota eronneen.
Adoptioprosessi saattaisi olla helpompi, jos Dahlia ja John olisivat naimisissa, mutta Filippiinien viranomaiset eivät tunnusta Dahliaa eronneeksi edellisestä liitostaan.
– Adoptio on myös hirveän kallis prosessi Filippiineillä ja se olisi myös byrokraattinen. Ashley ehtisi varmasti täyttää kahdeksantoista vuotta, ennen kuin prosessi valmistuisi, John sanoo.
John tukee Dahliaa surun keskellä
Johnille on vaikeaa katsoa vierestä avovaimonsa surua: äidillä on vaikeaa, kun lapsi on viety toiselle puolelle maapalloa.
– Ainoa, mitä voin hänelle sanoa, on, että toivoa ei ole vielä menetetty. On vielä asioita, mitä voimme yrittää tehdä. Niin voin hänelle sanoa, ettei hän musertuisi, John sanoo.
Dahlia on iloinen siitä, että John pysyy hänen rinnallaan vahvana ja tukee häntä.
– John on oikea "superman", Dahlia sanoo.
Äiti ikävöi tytärtään kovasti – samoin nuoremmat sisarukset ja isäpuoli John. Onneksi Ashleyllä on käytössään älypuhelin.
– Viestittelemme ja soittelemme Facebookin avulla päivittäin, Dahlia kertoo.
Dahlia näkee tyttärensä älypuhelimensa ruudulta videopuhelun välityksellä. Toimittaja kysyy: "Mitä kuuluu" ja tyttö vastaa ujosti: "Hyvää." Keskustelu jatkuu Ashleyn ja Dahlian äidinkielellä.
Ashleyta ymmärrettävästi ujostuttaa videopuhelun soittaminen toimittajan läsnä ollessa.
– Hän toistaa keskusteluissa aina halunsa päästä äidin luokse Suomeen. Myös sisarukset ikävöivät toisiaan. Elämä ilman huoltajan turvaverkkoa on lapselle stressaavaa, John sanoo.
Perhe pohtii jatkotoimenpiteitä
Tällä hetkellä perheellä ei ole vireillä viisumihakemusta Ashleylle.
– Mietimme nyt, mikä on seuraava askel. Poliisista kyllä sanottiin, että voimme hakea hänelle turistiviisumia milloin vain, mutta asianajaja sanoi, ettei kannata hakea mitään kolmeen kuukauteen käännytyspäätöksen saamisesta. Se olisi ajan ja rahan hukkaamista, John sanoo.
– Aion jatkaa taistelua tyttäreni takia, Dahlia sanoo kyyneleitään pidätellen.
John ja Dahlia pohtivat kuumeisesti, mitä tekisivät saadakseen Ashley-tyttären takaisin Suomen. Heitä on kuitenkin kehotettu odottamaan vähintään kolme kuukautta käännytyspäätöksen jälkeen.