Suomalaiset ovat entistä kiinnostuneempia testamenttaamaan varojaan hyväntekeväisyyteen. Esimerkiksi ympäristöjärjestö WWF, ihmisoikeusjärjestö Amnesty ja lasten oikeuksia ajava SOS-Lapsikylä ovat saaneet aiempaa enemmän yhteydenottoja testamenttilahjoitusta suunnittelevilta. Esimerkiksi Amnestylle kulunut vuosi on ollut testamenttauksiin liittyvissä yhteydenotoissa vilkkain vuosiin, kertoo varainhankintapäällikkö Nora Huhta.
Järjestöt ovat mukana parinkymmenen muun kanssa toista vuotta pyörivässä Hyvä testamentti-kampanjassa, jolla halutaan muuttaa Suomen testamenttikulttuuria.
Tämän vuoden aikana sekä yhteydenotot että järjestöille testamenttaaminen ovat lisääntyneet huomattavasti, vahvistaa myös kampanjan lakiasiantuntija, asianajaja Piia Jeremejeff.
– Testamenttiin liittyvät asiat ovat suomaisille vaikeita ja arkoja, mutta viime vuosina on yhä enemmän ymmärretty, että varojaan voi jättää myös itselle tärkeälle järjestölle, Jeremejeff kertoo.
Jeremejeffin mukaan tietoa tarvitaan yhä, sillä arviolta vain 10 prosenttia suomalaisista on laatinut testamentin. Jos testamenttia ei ole tai vainajalla ei ole perillisiä tai lähisukulaisia, valtio perii kuolleen omaisuuden. Joka vuosi reilun 200 suomalaisen jäämistö päätyy valtiolle. Esimerkiksi viime vuonna perillisittä kuolleiden ihmisten jäämistöjen arvo oli noin 40 miljoonaa euroa.
Pienikin summa auttaa
SOS-Lapsikylän varainhankintapäällikkö Kei Heikkilä kertoo, että testamenteilla on ollut keskeinen rooli järjestön toiminnan alusta asti. Niiden turvin on rakennettu kyliä ja rahoitettu niiden toimintaa. Testamenttina saatuja asuntoja taas on käytetty itsenäistyvien nuorten tukiasuntoina.
Heikkilän mukaan yhteydenotot tulevat yleensä yli 50-vuotiailta tai iäkkäämmiltä yksineläjiltä sekä lapsettomilta pariskunnilta.
Pelastakaa Lapset ry:n varainhankinnan päällikkö Sari Mellerin mukaan järjestö on saanut tänä vuonna testamenttilahjoituksia lähes miljoonan euron verran. Useimmiten testamentataan asunto, arvo-omaisuutta, maata ja osakkeita.
– Testamenttaajat ovat esimerkiksi itse viettäneet kesiään Pelastakaa Lasten lomakodeissa tai ovat itse adoptiolapsia, Meller kertoo.
Myös ympäristöjärjestö WWF:lle testamenttaavat ovat pääsihteeri Liisa Rohwederin mukaan usein pitkäaikaisia tukijoita.
Lakiasiantuntija Jeremejeffin mukaan aina ei esimerkiksi tiedetä, että lapsille menevän perinnön ohella voi testamentissa määrätä osan omaisuudestaan tai jonkin itselle tärkeän esineen haluamaansa kohteeseen.
– Se voi olla helminauha, kitara tai vaikka piano. Summakin voi olla pieni tai suuri oman tilanteen mukaan.
Jeremejeff muistuttaa, että katumapäällekin saa tulla, koska testamenttia voi muuttaa elämäntilanteen mukaan.