Perillinen voi joutua kinkkiseen tilanteeseen, jos perintövero paisuu kohtuuttoman suureksi. Perintöveron maksua kannattaakin miettiä ajoissa.
LähiTapiolan teettämästä Arjen katsaus -kyselystä selviää, että puolet 1 092 vastaajasta on saanut tai uskoo saavansa perinnön, josta on maksettava perintövero. Suomessa perintöveroa tulee maksaa vähintään 20 000 euron arvoisesta perintöosuudesta.
Kyselyn perusteella tavallisin tapa kattaa perintövero on käyttää kuolinpesän säästöjä. Näin on tehnyt tai tekisi 35 prosenttia perintöä saaneista tai sitä odottavista vastaajista. Liki yhtä moni vastaaja (34 prosenttia) käyttäisi omia säästöjään.
20 prosenttia vastaajista myi tai möisi kuolinpesän omaisuutta, ja kahdeksan prosenttia otti tai ottaisi lainaa. Neljä prosenttia vastaajista kertoi myyneensä tai aikovansa myydä omaa omaisuuttaa kattaakseen perintöveron tuomat kustannukset.
– Velkarahalta tai oman omaisuuden myymiseltä vältytään usein sillä, että perittävä omaisuus realisoidaan verojen maksamiseksi. Mutta jos perintö ei syystä tai toisesta ole myytävissä, lopputulos voi olla perillisen näkökulmasta aika hurja, LähiTapiola Henkiyhtiön johtaja Veera Lammi toteaa tiedotteessa.
Lue myös: Onko tämä asiakirja hoidettu kuntoon? Monta syytä, miksi kannattaa – "Henkivakuutuksen ohella ainoa tapa turvata avopuolison asema"
Perintöverouudistus antaa pidemmän maksuajan perintöveroille – mutta kannattaako se?
Lammin mukaan erityisen kinkkisiä tilanteita verotuksellisesti ovat ne, joissa leski jää asumaan kuolinpesän asuntoon hallintaoikeudella.
– Esimerkiksi jos toinen vanhemmista kuolee ja ainoa perittävä omaisuus on vanhempien yhteinen asunto, aikuinen lapsi saa maksettavakseen perintöverot mutta ei varoja niiden maksuun. Asuntoa ei voi myydä ilman lesken lupaa, ja tilanne voi jatkua tällaisena vuosia tai vuosikymmeniä. Tällöin perillinen voi pahimmillaan joutua myymään omaa omaisuuttaan tai ottamaan velkaa, Lammi kuvailee.
Vuodenvaihteessa tuli voimaan perintöverouudistus, joka muutti perintöveron ulosottoon liittyviä käytäntöä. Kun ennen uudistus vero meni ulosottoon kahden vuoden kuluttua ensimmäisestä eräpäivästä, niin nyt aikaa maksamiseen on kymmenen vuotta. Maksamattomille erille kertyy kuitenkin viivästyskorkoa 7,5 porsenttia.
– Vaikka uudistus mahdollistaa perintöverojen maksamiselle aiempaa pidemmän maksuajan, sen käyttäminen lienee korkean koron vuoksi harvoin kannattavaa, Lammi kiteyttää.
Lue myös: Kuka perii sinkun, kuinka jakautuu uusperheen omaisuus? Syyt, joiden vuoksi jokaisen kannattaisi laatia testamentti – nämä ovat tyypillisimmät sudenkuopat
Jopa kymppitonnien lasku
Kyselyyn vastanneista perinnönsaajista 12 prosenttia kertoi, ettei ole varautunut perintönveron kustannuksiin. Lammi kehottaa kuitenkin varautumaan, etenkin jos omaisuutta on perimässä yksin. Perintövero voi olla nimittäin olla jopa kymppitonnien luokkaa.
Vakuutusyhtiön esimerkkilaskelman mukaan yli 400 000 omaisuudesta yhden rintaperillisen eli lapsen perintöverot olisivat noin 65 700 euroa. Jos perijänä on puoliso, perintövero olisi noin 51 300 euroa.
– Perintöverojen maksamisen vaihtoehtoja kannattaa miettiä etukäteen ja tulevien verojen määrää haarukoida. Onko kuolinpesässä omaisuutta, joka menee kaupaksi – ja mihin hintaan? Entä onko se sellaista, että siitä myös halutaan luopua?
Lammi kehottaa keskustelmaan asioista etukäteen, vaikka se vaikeaa olisikin.
– Silloin kun tilanne koittaa, on varmasti muutakin ajateltavaa, Lammi huomauttaa.
Lue myös: Tunnetko avio-oikeuden merkityksen? Asianajaja kertoo, millaisissa tilanteissa avioehdon laatiminen on tarpeen – "Kaikkien kannattaisi harkita"
Perintötaistelut rikkovat perheitä vuodesta toiseen – yllättävän moni jättää tekemättä ratkaisevan oikeustoimen
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Lähde: LähiTapiola