Politiikan tutkija Mari K. Niemi pitää perussuomalaisten jättämistä ulos hallituksesta isompana kysymyksen kuin pinnalta katsoen näyttää: hallituskriisi voi johtaa siihen, että Suomeen jää pysyvästi hallitukseen kelpaamaton keskisuuri puolue.
– Miten tilanteesta päästään pois, voiko sen myöhemmin peruuttaa? Ja onko ongelma edessä isompana myöhemmin, pohti Niemi STT:n haastattelussa.
Niemi vertaa tilannetta Ruotsiin, jossa pelkästään keskusteluyhteyden solmiminen maahanmuuttovastaisiin ruotsidemokraatteihin on ollut muille puolueille vaikea kysymys.
Keskustan ja kokoomuksen valittavana oli hänen mielestään vain kaksi niille huonoa vaihtoehtoa: joko päästää perussuomalaisten uusi johto hyödyntämään oppositioasemaa, jota Jussi Halla-aho todennäköisesti itse tavoitteli, tai ryhtyä erittäin hankalaan hallitusyhteistyöhön, joka olisi suututtanut erityisesti kokoomuksen omia kannattajia.
Hallituksen jatkoa olisi ollut vaikea perustella, eikä ratkaisu yllättänyt Niemeä.
– Perussuomalaisista tuli aika erilainen puolue. Ne asiat, jotka ennen sanottiin verkossa, sanotaan nyt ääneen puolueen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien paikoilta. Jos hallitusyhteistyö olisi toteutunut, ne olisi lausuttu myös ministeriaitiosta.
Niemi arvelee, että pääministeri Juha Sipilän (kesk.) ja valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) tavoitteena oli näyttää, että hallituksen jatkoa harkittiin, vaikka Jussi Halla-ahon linjaukset olivat jo tiedossa.
Näin Halla-aho ei pääse ainakaan yhtä helposti esiintymään syrjittynä henkilönä, johon hän jo viikonloppuna perussuomalaisten puoluekokouksessa viittasi.
Niemi on Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija ja poliittisen historian dosentti.
Peter Nyman kysyi Halla-aholta, kuinka radikaaliksi hän itsensä kokee
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.