Perustuslakivaliokunta korostaa lausunnossaan, että sääntelyssä ei ole kyse pakollisista rokotuksista.
Perustuslakivaliokunta on yksimielinen siitä, että lakiehdotus sosiaali- ja terveydenhuollon koronarokotesuojasta on perustuslain mukainen.
Hallitus esitti eduskunnalle viikko sitten keskiviikkona ehdotuksen uudesta tartuntalain pykälästä, jonka mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöiltä voidaan vaatia koronavirusrokotetta.
Näin ollen sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoilla on velvollisuus huolehtia, ettei henkilöstö aiheuta hoidettaville koronavirustartuntavaaraa.
Lue myös: Kiuru uudesta lakipykälästä: Terveydenhuollon työntekijöiltä voidaan vaatia koronarokotuksia – voi välttää vain yhdellä ehdolla
Kyse ei ole pakkorokotuksista
Sääntelyssä on perustuslakivaliokunnan mukaan kyse siitä, että erittäin haavoittuvaisessa asemassa olevien asiakkaiden ja potilaiden palveluissa tulee käyttää vain henkilöitä, jotka ovat suojautuneita koronavirusta vastaan.
Esityksen tavoitteena on perustuslakivaliokunnan mukaan suojata koronaviruksen vakaville seurauksille alttiiden asiakkaiden ja potilaiden henkeä ja terveyttä.
– Sääntelyllä on kuitenkin välillisiä vaikutuksia sosiaali- ja terveysalalla työskentelevien henkilöiden perusoikeuksiin, lausunnossa todetaan.
Perustuslakivaliokunta kuitenkin korostaa, että sääntelyssä ei ole kyse pakollisista rokotuksista.
– Ehdotetulle sääntelylle on selvästi hyväksyttävät perusteet. Sääntely on myös oikeasuhtaista.
Lue myös: "Ihmisille ei saa missään tapauksessa antaa rokotetta väkisin" – YK:n ihmisoikeusvaltuutettu: Nämä asiat tulee ottaa huomioon pakkorokotuksissa
Hallituksen viimeviikkoisen esityksen mukaan työnantaja voisi vain erityisestä syystä käyttää asiakkaiden ja potilaiden kanssa työskentelyyn henkilöä, jolla ei ole riittävää suojaa koronatautia vastaan rokotusten tai sairastetun taudin kautta.
Koronarokotuksen voisi välttää vain lääketieteellisestä syystä. Tällöin hän voisi työskennellä aina enintään 72 tuntia aikaisemmin otetun negatiivisen koronatestituloksen kanssa.