Perustuslakivaliokunta: Valmiuslain uudistus vaatii tarkennusta, mutta voi edetä kiireellisesti – "Meidän täytyy todellakin varautua kaikkiin uhkiin"

Perustuslakivaliokunta vaatii poikkeusolojen uutta kriteeriä koskevaan valmiuslakiesitykseen tarkennusta.

Suomen yhteiskunnan perusturvallisuuden kannalta hyvin tärkeän valmiuslain uudistus on parhaillaan käsittelyssä eduskunnassa.

Poikkeusolot voisi todeta ja valmiuslain ottaa käyttöön jatkossa uudella perusteella, Suomeen kohdistuvan hybridivaikuttamisen takia.

Liian laveaa nyt

Perustuslakivaliokunta katsoo tänään valmistuneessa lausunnossaan, että lakiehdotuksella on hyväksyttävät ja painavat perusteet.

Samalla perustuslakivaliokunta kuitenkin myös katsoo, että poikkeusolojen uusi peruste pitäisi kirjata lainsäädäntöön tarkemmin. Nyt määritelmä on turhan lavea.

– Katsoimme, että se on liian laaja ja sen soveltamisala on liian täsmentämätön, valiokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) kommentoi MTV Uutisille.

– Lähtökohtaisesti hyväksyimme sen, että tämmöiseenkin täytyy varautua, näihin hybridiuhkiin. Mutta että se olisi vielä täsmällisemmin rajattu.

Uudistus lisäisi myös viranomaisten mahdollisuuksia toimia. Esimerkiksi kuljetusyritykset voitaisiin velvoittaa järjestämään kuljetuksia tai rakennusten omistajia luovuttamaan tilojaan Maahanmuuttovirastolle.

Uusi pykälä mahdollistaisi senkin, että suomalaisille myönnettäisiin tukea ruoan, juoman ja lääkkeiden hankkimiseen, jos maksuliikennejärjestelmässä olisi poikkeusoloissa häiriöitä.

Puolustusvaliokunnan on tehtävä tarkennuksia

Eduskunnan puolustusvaliokunnan on perustuslakivaliokunnan mukaan nyt vielä täsmennettävä poikkeusolojen uutta kriteeriä.

Poikkeusolojen käyttöönotolle on nykyisellään viisi mahdollista kriteeriä, ja uusi lakiesitys lisäisi siis kuudennen mahdollisen perusteen.

Uusi peruste poikkeusoloille olisi sanatarkasti muu julkisen vallan päätöksentekokykyyn, yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin toimivuuteen, rajaturvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen kohdistuva uhka, toiminta, tapahtuma tai näiden yhteisvaikutus, joka erityisen vakavasti ja olennaisesti vaarantaa kansallista turvallisuutta, yhteiskunnan toimintakykyä tai väestön elinmahdollisuuksia.

Lakiesityksen mukanaan tuomia uusia toimivaltuuksia, kuten mahdollisuuksia velvoittaa kuljetusten järjestämiseen tai kiinteistöjen luovuttamiseen, perustuslakivaliokunta ei pohtinut erityisen pitkällisesti.

Niidenkin luonteesta toivotaan silti jonkin verran täsmennyksiä.

"Tämä maailmanpoliittinen tilanne on nyt mikä on"

Korona-aikana suomalaisille tutuksi tullut valmiuslaki on hyvin erityinen laki, jolla voidaan puuttua järeästi kansalaisten perusoikeuksiin. Tämän takia on hyvin merkittävää, millä tarkoilla kriteereillä poikkeusolot voi todeta ja valmiuslain ottaa käyttöön.

Perustuslakivaliokunnan mukaan valmiuslakiin nyt esitetyt muutokset eivät ole niin teknisiä ja pieniä, että laki voitaisiin käsitellä tavallisena lakina.

Näin ollen kyseessä on poikkeuslaki, joka lähtökohtaisesti vaatisi kahden peräkkäisen eduskunnan hyväksynnän, mutta perustuslakivaliokunta ei näe estettä sille, että eduskunta käsittelisi valmiuslain uudistuksen kiireellisesti.

Lakia ei tarvitse jättää lepäämään seuraavalle eduskunnalle, jos viisi kuudesosaa kansanedustajista kannattaa äänestyksessä lain julistamista kiireelliseksi.

Kiireellisenä lakiesitys voitaisiin hyväksyä vielä nykyisen eduskunnan voimin erillisessä äänestyksessä kahden kolmasosan enemmistöllä.

– Koska tämä maailmanpoliittinen tilanne on nyt mikä on ja meidän täytyy todellakin varautua kaikkiin uhkiin, katsoimme, että tässä tulisi vuoden viivästys lain säätämisessä, jos tätä ei päätetä julistaa kiireelliseksi, Ojala-Niemelä sanoo.

Rajapykäliä ei mukana

Nyt käsittelyssä olevassa lakiesityksessä ei ole mukana niin sanottuja rajapykäliä.

Oppositio on peräänkuuluttanut äänekkäästi mahdollisuutta sille, että Suomi voisi tarvittaessa keskeyttää turvapaikkahakemusten vastaanoton, jos Suomen rajoille kohdistuisi masinoitu turvapaikanhakijoiden aalto.

Hallitus ei saanut nykyiseen esitykseen mukaan rajapykäliä, sillä niiden oikeuspohjaa on vielä selviteltävä EU:n komission kanssa.