Perustuslakivaliokunta katsoo Suomen olevan koronaviruksen takia poikkeusoloissa, jotka mahdollistavat valmiuslain tiettyjen pykälien ottamisen käyttöön. Valiokunta oli arviossaan yksimielinen.
Arviotaan varten valiokunta kuuli useita asiantuntijoita.
Tämä tarkoittaa sitä, ettei perustuslaillista estettä nähdä sille, että valmiuslaki aktivoitaisiin.
Torstaina käsittelyssä ovat soveltamisasetukset, joissa käsitellään rajoitusten yksityiskohtia.
Päätökset eivät tarkoita sitä, että kaikkia rajoituksia tehtäisiin heti. Valmiuslaki tarjoaa päättäjille kovan luokan työkalupakin, jolla voidaan ehkäistä koronaviruksen voimakasta leviämistä ja näin suojella riskiryhmiä ja terveydenhuollon kantokykyä.
Hamstrausrajoitus jo voimassa
Rajoituksia on tulossa esimerkiksi siihen, ettei apteekeista saa hamstrattua lääkkeitä ja muita tarvikkeita. Tämä hamstrausrajoitus on hyväksytty kiireellisenä eli se on jo voimassa. Täysin kritiikittä tämä kohta ei valiokunnan käsittelyä läpäissyt.
– Ei konkreettisesti kuvattu, miksi asetus on kiireellinen. Jatkossa kiireellisyys on perusteltava paremmin, perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) sanoi.
Muita rajoituksia ovat esimerkiksi ne, että terveydenhuollossa voidaan poiketa kiireettömän hoidon määräajoista ja kouluissa tehdä poikkeusjärjestelyjä opetuksen järjestämiseen.
Valmiuslaki voi tuoda myös rajoituksia irtisanomisoikeuteen ja työsuhteen ehtoihin esimerkiksi yhteiskunnan turvallisuuteen ja terveydenhuoltoon liittyvillä aloilla. Irtisanoutuminen työstä ei välttämättä ole poikkeustilanteessa mahdollista.
Palvelussuhteen ehdoista voidaan poiketa terveydenhuollossa, sosiaali-, pelastus- ja poliisitoimessa sekä hätäkeskuksissa. Käytännössä poikkeaminen tarkoittaa sitä, että työvuorojen välisistä lepoajoista voidaan poiketa, ylityötä voidaan teettää työnantajan päätöksellä tai lomien ajankohtia muuttaa.
Työvelvoite ei mennyt läpi
Suunnitelmissa on ollut myös se, että eläkkeellä olevia terveydenhoitoalan ammattilaisia voidaan velvoittaa töihin, mutta valmiuslaki ei työvelvoitteen osalta vielä läpäissyt perustuslakivaliokuntaa.
– Edellytämme työvelvoitetuille parempaa suojaa, Ojala-Niemelä sanoo.
Käytännössä parempi suoja tarkoittaisi sitä, että valmiuslaista otettaisiin käyttöön muitakin työvelvoitteeseen liittyviä pykäliä niiden lisäksi, joita hallitus on nyt halunnut aktivoida.
Muissa pykälissä määritellään muun muassa sellaiset tapaukset, joissa työmääräystä ei saa henkilölle antaa. Tällaisia tapauksia voivat olla esimerkiksi lapsen tai muun huolenpitoa vaativan ihmisen hoito, asevelvollisuus tai väestönsuojelun tehtävät.
Ojala-Niemelän mukaan hallituksen on tehtävä uusi asetus työvelvoitteesta, jossa huomioidaan perustuslakivaliokunnan mietintö.
– Tälle viikolle uusi asetus ei enää ehdi. Se menee ensi viikolle, Ojala-Niemelä kertoi tiedotustilaisuudessa.
Aiemmin hallitus on todennut yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa Suomen olevan poikkeusoloissa koronavirustilanteen vuoksi.
Poikkeusolot on todettava myös perustuslakivaliokunnassa ja eduskunnan täysistunnossa.
Valmiuslain, tartuntatautilain ja muun lainsäädännön mahdollistamana tehdään useita toimenpiteitä, joilla yritetään hidastaa koronaviruksen leviämistä.
Tavoitteena on myös se, ettei terveydenhoitojärjestelmä ylikuormitu missään vaiheessa, vaikka iso osa kansasta sairastuisi.