Suomalaisten määrä on Yhdysvaltojen Piilaaksossa kasvaa jatkuvasti. Tarkkaa lukua ei tiedä kukaan, mutta arvio kahdesta tuhannesta voi olla lähellä totuutta. Suomalaisia yrityksiä oli pari vuotta sitten noin 50, nyt todennäköisesti enemmän.
Moni rahoitusta ja kasvua hakeva suomalaisyritys ostaa lentoliput Yhdysvaltain länsirannikolle toiveikkaana: Piilaaksossa on rahaa, ei muuta kuin noutamaan sitä.
– Odotukset ovat toisinaan epärealistisia. Osa tulee tänne sillä ajatuksella, että riittää, kun oman tuotteen vain esittelee rahoittajille, kuvailee vanhempi konsultti Hartti Suomela.
Suomela työskentelee suomalaisyritysten kansainvälistymistä edistävän asiantuntijaorganisaatio Finpron toimistolla Palo Altossa, Piilaakson sydämessä.
Piilaakso on San Franciscon eteläpuolella sijaitseva suurten teknologiafirmojen ja pienten startup-yritysten keskittymä, jossa kilpailu on kovaa ja elämisen hinta pilvissä.
Suomalaisten määrä alueella on kasvanut jatkuvasti. Tarkkaa lukua ei tiedä kukaan, mutta Suomela arvioi, että kaksi tuhatta on lähellä totuutta. Suomalaisia yrityksiä on parin vuoden takaisen tilaston mukaan Piilaaksossa noin 50, tätä nykyä todennäköisesti enemmän.
Taustatyöt tehtävä huolella
Suomalaisille voivat tulla yllätyksenä esimerkiksi Piilaakson asumiskustannukset. Yksiönkin kuukausivuokra Piilaaksossa saattaa olla useita tuhansia euroja.
– Piilaaksossa on enemmän riskisijoittajien rahaa kuin koko Euroopassa, mutta samalla kaikki on kallista, Suomela toteaa.
Suomela kehuu suomalaisia yrityksiä rohkeudesta ja hyvistä ideoista, mutta muistuttaa, että taustatyöt pitää tehdä huolellisesti. Pärjääminen vaatii niin taloudellista kuin ajallista panostusta. On verkostoiduttava, hankittava kontakteja ja tutustuttava paikallisiin lakeihin ja tapoihin.
Käytännön ongelmia aiheuttavat usein viisumi- ja lupa-asiat sekä kymmenen tunnin aikaero Suomeen. Yhteinen palaveri Suomen-toimiston kanssa ei onnistu virastoaikana. Osa harkitsee siksi Yhdysvaltain-toimipisteen perustamista itärannikolle länsirannikon sijaan.
Finpro on osa vientiä edistävää Team Finland -verkostoa. Palo Alton toimistossa istuu Suomelan lisäksi kaksi innovaatiorahoituskeskus Tekesin työntekijää ja Suomen kunniakonsuli.
– Suomalaiset saapuvat Piilaaksoon kahdesta syystä: valtavan markkinan takia ja selvittämään, missä maailman huiput menevät, sanoo Tekesin yksikön päällikkö Tiina Tanninen-Ahonen.
Nokian jalanjäljissä
Tekesin yhteistyökoordinaattori Thuong Tan kertoo, että suomalaisilla yrityksillä on Piilaaksossa myönteinen maine. Nokiasta on poikinut paljon uusia yrityksiä, ja viime vuosina monia suomalaisfirmoja on myyty yhdysvaltaisille suuryrityksille.
Uusiin menestystarinoihin kuuluu esimerkiksi UX:ää eli käyttäjäkokemusta kehittävä konsulttitoimisto Idean, jolla on nyt Yhdysvalloissa useita toimipisteitä.
Team Finland tarjoaa yrityksille kansainvälistymiseen liittyviä neuvoja ja järjestää tapahtumia. Painopistealoja ovat informaatioteknologia ja digitalisaatio, terveys, luova talous ja cleantech eli puhdas teknologia.
Piilaakso on yhä startup -maailman keskus. Korkean hintatason vuoksi sinne on perustettu esimerkiksi toimistoja, joissa tehdään töitä ja nukutaan sanoissa tiloissa.
Asiantuntijat neuvovat, että suomalaisen yrityksen on järkevintä lähettää Piilaaksoon vain tärkeimmät työntekijät. Esimerkiksi ohjelmointia ei välttämättä kannata hankkia paikan päältä. Parhaat tekijät vaihtavat työpaikkaa usein, eikä pieni yritys pysty kilpailemaan Facebookin ja Googlen kaltaisten jättien kanssa työsuhde-eduissa ja palkassa.
Suomalaisten oma majatalo auttaa Piilaaksoon saapuvia
Piilaaksossa asuminen on niin kallista, että se voi muodostua kynnyskysymykseksi alueelle saapuville suomalaisyrityksille.
Hotellimajoitus ei ole realistinen vaihtoehto, jos Piilaaksoon tullaan muutamiksi viikoiksi tai kuukausiksi luomaan suhteita ja etsimään rahoitusta. Toisaalta asunnon vuokraaminenkaan ei pitkien sopimusten vuoksi välttämättä kannata.
Oululaiset startup-yrittäjät keksivät ratkaisun: vuokrataan yhteinen talo. Syntyi Mustakarhu, jossa startup-yrittäjät voivat majoittua kohtuuhintaisesti ja saada tukea ja neuvoja toiminnan aloittamiseen Piilaaksossa.
Ovet avattiin syksyllä 2015. Hankkeeseen saatiin tukea muun muassa Oulun kaupungilta, ja nyt talon taustayhdistys etsii pitempiaikaista rahoitusta.
Mustakarhu on neljän makuuhuoneen omakotitalo lyhyen pyörä- tai automatkan päässä Palo Alton keskustasta. Sisustus on kodinomainen, ja takapihalla kasvaa appelsiinipuu.
Mustakarhun isäntänä toimii oululaisessa Valossa-yrityksessä työskentelevä Ville Hulkko. Paikan päällä taloa pyörittävät parhaillaan Oulun yliopiston kauppatieteiden opiskelijat Sebastian Frey ja Siina Hietajärvi. Harjoittelijat toivovat, että start up -yrittäjien yhteisöllinen majapaikka ei jäisi vain kokeiluksi.
– Olisi hyvä, jos yliopistot ja yritykset voisivat tehdä järjestelmällistä yhteistyötä Mustakarhun suhteen esimerkiksi harjoitteluohjelman avulla, Frey sanoo.
– Tälle on selvästi kysyntää. Tulevaisuudessa Palo Altossa voisi olla vaikka kaikkien Pohjoismaiden yhteinen start up -majatalo.