Kolmen ikäihmistä päätti laittaa vireille kansalaisaloitteen, joka ajaa Suomeen vanhusneuvolapalveluita.
Meri-Sisko Eskola, Raili Lehtonen ja Pirkko Lehtinen ovat kokeneet lähietäisyydeltä sen, kuinka pirstaleisia ja vaikeasti löydettäviä ikääntyneiden ihmisten hoito ja palvelut ovat.
Lehtosen mukaan asia on puhuttanut häntä ja hänen lähipiiriään pitkään
– Mielestämme palveluihin pitäisi löytyä asiakkaan näkökulma. Siitä tuli tämä ajatus, että yhdestä paikasta yhden luukun takaa voitaisiin saada kaikki palvelu, mitä ikäihminen tarvitsee.
Eskolan mukaan ikäihmiset ja omaiset voivat törmätä monenlaisiin käytännön haasteisiin, kun hoidontarve ilmenee.
– On vaikea saada selville, mitä kaikkia palveluita on käytettävissä ja mistä löytyy henkilö, joka antaa tietoa ja opastusta ikääntyvälle henkilölle.
Myöskin työssäkäyvät omaiset käyttävät työaikaansa ja ovat stressaantuneita ja ahdistuneita siitä, että omainen vanhenee sekä siitä mistä apua voi hakea, Eskola kertoo.
Pirkko Lehtinen, Meri-Sisko Eskola ja Pirkko Lehtinen haluavat neuvolan vanhuksille.
Kaikki apu olisi tärkeä saada yhdestä paikasta
Konkreettisia esimerkkejä hoidonsaannin monimutkaisuudesta Lehtisellä on monen vuoden takaa, kun hän toimi monta vuotta miehensä omaishoitajana.
– Oli melkoinen opettelu sen suhteen, mitä kaikkea hoitoa on mahdollisuus saada.
Lehtisen mukaan olisi ollut tarve yhdelle pisteelle, josta voisi saada kaiken tiedon esimerkiksi siitä, millainen polku hoidon suhteen tulisi olemaan loppuun saakka.
– Tällä kansalaisaloitteella tavoittelemme sitä, että vanhusneuvola toimisi paikkana, jonne ihmiset voivat tulla, kun he jäävät eläkkeelle ja eivät kuulu enää työterveyshuollon piiriin.
Lehtosen mukaan eläkkeelle jäämisen jälkeen monet ihmiset putoavat pois järjestelmistä, kun avun tarve on suurin. Monesti ikäihminen joutuu hakemaan itsenäisesti tiedon siitä, miten saada hoitoa tai hakea esimerkiksi taloudellista tukea.
Ennaltaehkäisyyn tulisi panostaa
OECD:n tilastojen mukaan suomalaisten ikäihmisten toimintakykyisyys on huomattavasti heikompaa, kun muissa pohjoismaissa, Lehtinen sanoo.
Eskolan mukaan pohjoismaalaisten elinajanodotus on suurin piirtein samalla tasolla.
– Suomalaiset jäävät kuitenkin jälkeen terveissä vuosissa. Sairastavuus on korkealla tasolla ja ei-toiminnalliset vuodet ovat vähäisempiä. Tämän takia olisi tärkeää panostaa ennaltaehkäisyyn.
Yhtä tärkeitä ovat myös sosiaalihuollon palvelut, kuten esimerkiksi kotihoito ja kaupassakäynti sekä ympärivuorokautinen hoito loppuvaiheessa.
– Olisi tärkeää, että kaikki tieto ja päätökset löytyisivät samasta paikasta, Eskola lisää.
Lehtosen mukaan olisi tärkeää kiinnittää huomiota palvelujärjestelmien uudistuksiin hyvinvointialueilla.
– Nyt kun päätöksiä tehdään, niin olisi järkevää laittaa kaikki ikäihmisten palvelut yhden luukun taakse, jotta ikäihmisen olisi helppo saada apua.
Palvelu valtakunnallisesti yhdenvertaiseksi
Lehtinen painottaa, että lakialoitteella tavoitellaan sitä, että palvelunsaantiin olisi valtakunnallisesti samanlaiset mahdollisuudet. Tämä on tärkeää ihmisten tasavertaisuuden vuoksi.
Lisäksi Lehtinen haluaa muistuttaa nuoria ihmisiä siitä, että asia tulee joskus koskettamaan myös heitä.
– Teillä on vanhemmat, joista he joutuvat huolehtimaan. Tämänkaltainen lakiuudistus helpottaisi myös nuorempia ihmisiä, kun heillä olisi valmiiksi tiedossa, miten edetä.
Kolmikko haluaa pitää huolen lakiuudistuksella erityisesti niistä vanhuksista, joilla ei ole läheisiä ja ovat yksin byrokratian kanssa.
– Toivomme, että sellaisia vanhuksia ei jätettäisi oman onnensa nojaan.
Vanhusneuvolat tulisivat hyvinvointialueiden vastuulle, Eskola kertoo.
– Meidän ehdotuksemme on sellainen, että kaikki palvelut kerättäisiin yhdeksi palvelukokonaisuudeksi hyvinvointialueelle.
Lehtosen mukaan on hyvä muistaa, että suurin osa vanhuksista ei käytä internettiä tai ole sosiaalisessa mediassa.
– Tällä hetkellä määrä on noin 300 000. Tämän takia eri kykyiset tulee huomioida aloitteessa.
Lakiuudistus on suunnattu niin omaisille kuin vanhuksille itselleen. Aloitteen on allekirjoittanut tällä hetkellä vajaat 3 000 ihmistä. Aloitteen läpimenoon vaaditaan 50 000 allekirjoitusta.
Aloite on tällä hetkellä mahdollista allekirjoittaa internetissä Kansalaisaloite.fi-sivustolta listalta nimellä Valtakunnallinen vanhusneuvola.