Ruuhkavuosien tai muuten kiireisen arjen keskellä säännöllinen liikunta saattaa jäädä kaiken muun jalkoihin. Personal trainer lohduttaa, että siitä ei kannata stressata. Liiku sen mukaan, miten ehdit ja huolehdi itsestäsi pienin teoin.
Säännöllisen liikunnan harrastamisen puolesta puhutaan jatkuvasti. Toisaalta arjen realiteettien painaessa päällä ei aina ole niin helppo lähteä lenkille tai kuntosalille.
Fysioterapeutti ja personal trainer Kaisa Wallinheimo kertoo MTV Uutisille, miten kiireisen arjen keskellä voi yrittää huolehtia kunnostaan.
Lue myös: Flunssahoidot testissä – lääkäri kertoo, nujertavatko sinkki ja hunaja oikeasti pöpöt
Hyväksy arjen realiteetit
Ensinnäkin kannattaa hyväksyä se, että elämässä tulee erilaisia vaiheita ja joskus säännöllinen treenaaminen ei yksinkertaisesti onnistu.
Wallinheimo suosittelee jokaista tarkastelemaan omaa arkeaan ja sitä, mitä kaikkea elämässä on meneillään. Pohdi, onko mahdollista harrastaa liikuntaa niin, ettei se entisestään lisää kuormaa ja uuvuta.
Mitkä ovat voimavarasi juuri nyt? Onko elämäntilanteesi sellainen, että sinulla on resursseja huolehtia kunnostasi parannusliikkein?
Tarkastele arkeasi ja sen tarjoamia mahdollisuuksia.
– Lähde liikkeelle siitä, missä mennään tällä hetkellä.
Ajan puute lienee monelle tuttu haaste. Wallinheimo kehottaa pohtimaan, mikä on itselle tärkeää ja merkityksellistä ja mihin oma aika menee.
– Jos mahdollista, priorisoi arjen asiat. Silloin saattaa yllättäen löytyä aikaa terveydestä huolehtimisille.
Liikunta kannattaa sopeuttaa senhetkisen arjen raameihin.
Oma liikuntahetki lasten harrastusten aikana?
Wallinheimon vinkki on, että omasta kunnosta kannattaa pyrkiä huolehtimaan sen mukaan, miten se kulloisessakin elämäntilanteessa on mahdollista.
Jos on lapsia kuskattavana harrastuksiin, mieti, voisitko heidän harrastaessaan hoitaa oman treenisi.
– Voisitko tehdä samaan aikaan jonkin pienen kävelyn sen sijaan, että jäisit muuten vaan olemaan ja odottamaan?
– Pystyisikö työpäivää suunnittelemaan niin, että siellä olisi mikrotaukoja ja asioita, joilla voisi ylläpitää peruskuntoa.
Jotkut ovat ratkaisseet asian niin, että kävelevät töihin ja pois.
– Hyötyliikunta olisi se juttu.
Lue myös: Imetysdieetti pelasti Niinan, 23, vauva-arjen, mutta kannattaako imettävän äidin rajoittaa ruokavaliotaan? – "Ei pidä liian nopeasti tehdä johtopäätöstä, että..."
Kunnon ylläpito on hyvä tavoite
Pelkkä kävelylenkki ei luonnollisesti kehitä aktiivisen liikkujan kuntoa. Wallinheimo pohtii, että jos mistään ei pysty luopumaan, pitää vain hyväksyä, että liikuntaan ei ole aikaa.
Silloin kannattaa keskittyä ylläpitämään kuntoa ja terveyttä pienin arkisin teoin.
– Aina tavoite ei ole se, että minä kehityn. Joskus se voi olla se, että minä ylläpidän tämänhetkistä kuntoani.
Wallinheimo muistuttaa, että salille saa totta kai mennä, ja se on usein suositeltavaakin. Hän kehottaa kuitenkin pohtimaan, olisiko sinulle jaksamisen kannalta parempi mennä vaikka vartiksi ulkoilemaan tai tekemään jotain muuta mieluisaa.
Rakenna liikuntareseptisi niin, ettet kuormitu.
– Jos väkisin vääntäydyt salille, edistääkö se vai kuormittaako se sinua lisää, Wallinheimo kysyy.
Itsestään voi huolehtia pienin arkisin teoin.
Muista lepo ja palautuminen!
Wallinheimo muistuttaa, että lepoa ja palautumista ei saa unohtaa. Se on kaiken pohja.
– Kehoa kannattaa lähteä rakentamaan, ei kuormittamaan ylenpalttisesti, hän sanoo.
Hän toteaa, että hyvinvointi ei ole oman kehon kurittamista vaan hyvää oloa.
Wallinheimo lisää, että niin sanotusti hampaat irveessä saa halutessaan treenata, kunhan muistaa antaa aikaa palautumiselle.
– Nukkuu riittävästi ja muistaa säilyttää ehkä myös sellaisen rytmin omassa arjessaan.
Lue myös: Ylös ja ulos! Aamukävelyn seitsemän terveyshyötyä
Rytmitä arkea
Välillä elämässä voi olla niin kiire, että pistää henkisesti huohottamaan. Välillä taas huoahdetaan ja vedetään henkeä. Se on rytmittämistä, jossa annetaan keholle mahdollisuus palautua.
Rytmittäminen koskee myös työn tauottamista.
– Sehän olisi ikävää, jos jokainen työpäivä olisi sellainen, että vetelisi maitohapoilla koko ajan.
Wallinheimo muistuttaa, että liian pitkä kuormitus sotkee kehon toimintaa ja elimistö jää ylivireystilaan.
– Jos riittävän pitkään mennään liian kovaa, keho tottuu siihen ja unohtaa oman hyvän vireen.
Katso myös video: Jos herätys on kello 7, mihin aikaan lapsen pitää mennä nukkumaan?
2:06
Jos herätys on 7.00, mihin aikaan lapsen pitäisi mennä nukkumaan? Asiantuntija kertoo ohjenuoran