Plastiikkakirurgi varoittaa kuluttajia: Suomessa lainsäädäntö ei valvo täyteaineiden käyttöä

Plastiikkakirurgia on huomattavasti suositumpaa naapurimaassa Ruotsissa. All Over Press
Julkaistu 11.04.2016 17:03

MTV LIFESTYLE

Kasvojen pistoshoidot ovat helppo tapa kääntää kelloa taaksepäin. Mutta onko näiden aineiden käyttö turvallista? 

Huomenta Suomen Terve aamu -lähetyksessä vierailleen plastiikkakirurgi Heikki Kupin mukaan pistoshoidot ovat helppo tapa kohentaa ulkonäköä, mutta niiden käyttöön liittyy myös ongelmia. 

Suomessa, toisin kuin muissa pohjoismaissa täyteaineiden käyttöä ei valvota. Puudutusaineen vähäisyyden vuoksi aineet eivät kuulu lainsäädännön piiriin. Toisin on esimerkiksi Tanskassa, jossa valvotaan todella tarkkaan, ketkä näitä hoitoja saavat antaa.

Tästä syystä johtuen kuluttajien kannattaakin olla tarkkana sen suhteen, että hakeutuu oikeaoppisen koulutuksen omaavan terveydenhoidon ammattilaisen luokse. 

Hoito tulee uusia puolen vuoden välein

Otsa on tyypillisin kohta kasvoissa, johon täyteainetta pistetään. Myös poskien kohottaminen täyteaineella ja huulten seudun pehmentäminen ovat yleisiä toimenpiteitä. Täyteaineina käytetään sekä pysyviä muovipohjaisia aineita että elimistössä hitaasti hajoavia happojohdannaisia. Botuliini ei ole täyteaine, vaan sitä käytetään lisäksi lihasten rentouttamiseen.

– Uusin trendi on ihon alle laitettava täyteaine, jolla parannetaan ja nuorennetaan ihonlaatua, KC Clinicin plastiikkakirurgi Kupi toteaa.

Ikuisia hoidot eivät ole, vaan rypyt tulevat pikkuhiljaa takaisin täyteaineesta huolimatta. Hoito kehotetaankin uusimaan noin puolen vuoden välein toivotun tuloksen säilymiseksi.

Suomessa pistoshoitoja annetaan vielä melko vähän verrattuna esimerkiksi naapurimaa Ruotsiin, jossa pistoshoitoja tehdään Pohjoismaista eniten.

– Suomessa hoidot ovat vähän lisääntyneet, mutta niitä ei anneta väkilukuun suhteutettuna samassa mittakaavassa kuin Ruotsissa.

Askel kohti pitkäkestoisempia hoitotuloksia

Ketkä sitten hoitoja eniten haluavat?

Kupin mukaan tyypillisin hoitoihin hakeutuva on 30–60-vuotias nainen, joka haluaa kääntää kelloa hieman taaksepäin. Tyypilliset hoidot ovat niin sanottuja lounastuntihoitoja, joiden parantelu ei vaadi pitkiä toipilasaikoja.

– Aina kun ihoon tehdään reikä, riski mustelmalla on olemassa. Jäljet voi kuitenkin meikata nopeasti piiloon ja mennä samana päivänä töihin, Kupi kertoo.

Aivan halpaa lysti ei ole, sillä yksi ampulli maksaa Kupin mukaan noin 300–500 euroa. Suuremmat muutokset maksavat luonnollisesti enemmän aina tuhansiin euroihin asti. 

Seuraava askel täytehoidossa tulee Kupin mukaan olemaan se, että hoidoista saataisiin pitkäkestoisempia. Myös elimistön oman kudoksen käyttöä täyteaineessa tullaan kehittämään. 

Tuoreimmat aiheesta

Rypyt