Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on päivittänyt koronan testaus- ja jäljitysstrategian. Koronatestejä tehdään jatkossa ensisijaisesti rokottamattomille, jotka ovat altistuneet virukselle ja joilla on oireita.
STM kertoi testaus- ja jäljitysstrategiasta tiistaina järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.
Tiedotustilaisuuteen osallistuivat perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.), STM:n johtaja Pasi Pohjola sekä STM:n osastopäällikkö Taneli Puumalainen.
Lisäksi kysymyksiin vastasi etänä koronatestausvalmiuden kansallisen koordinaatioryhmän puheenjohtaja, johtajaylilääkäri Mikko Pietilä.
14.38: Pohjola: Riski siihen, että tartuntamäärät alkaisivat huomaamatta kasvaa testausmäärien vähentyessä ei ole suuri. Testaaminen kohdistuu jatkossa paremmin.
14.20: Kiuru: Testauksen tarve jatkuu mutta siihen tulisi pyrkiä, että testauskapasiteettia lasketaan, kun sairastumisia ei enää tule yhtä lailla. Teoreettinen testauskapasiteetti on 40 tuhatta testiä vuorokaudessa. Kahden rokotteen saaneiden osalta tilanne muuttuu nyt niin, että lieväoireisten kohdalla ei ole syytä ensimmäiseksi epäillä koronatartuntaa.
14.17: Testauskapasiteettia ei lasketa välittömästi, vaan tilannetta seurataan. Enimmillään Suomessa on tehty yli 30 tuhatta testiä päivässä.
14.14: Alle 12-vuotiaita lapsia ei ohjata testiin lievistä oireista. Testiin kannattaa hakeutua, jos tiedossa on altistus, tai jos perheessä on yli 16-vuotiaita, joilla ei ole täyttä rokotesuojaa.
14.15: On vaikea ennakoida, millaisia vaikutuksia uusilla testauskriteereillä on testimääriin tai henkilöstoresursseihin. Tavoitteena on, että saamme työvoimaa sinne, missä sitä tarvitaan.
14.10: Pohjola: Kotitestauksen roolia aletaan selvittää. Vielä ei tiedetä, millaisissa tilanteissa niitä voitaisiin käyttää.
Kotitestien perusteella ei voi esimerkiksi asettaa karanteeniin, vaan positiivinen tulos on varmistettava pcr-testillä.
Karkeassa omaehtoisessa seulonnassa kotitesti voi kuitenkin olla hyvinkin tehokas työkalu.
14.08: Pohjola: Strategia otetaan käyttöön välittömästi.
14.06: Puumalainen: On vaikea arvioida, kuinka paljon jäljityksen tarve vähenee uuden strategian myötä.
14.04: Testausta jatketaan yhä erityisesti sairaaloissa, terveyskeskusten vuodeosastoilla ja hoitolaitoksissa sekä selvän tartuntariskin tilanteíssa altistumisen jälkeen. Lisäksi testausta jatketaan valtakunnallisen epidemiatilanteen seuraamiseksi sekä rajojen terveysturvallisuuden täydentämiseksi.
14.02: Antigeeni- ja pikatestejä voitaisiin ottaa laajemmin käyttöön. Strategiaan on linjattu, että väestöä ohjeistetaan kotitestien käyttöön ja selvitetään, kuinka laajasti niitä voidaan hyödyntää.
– Ne voivat olla yksi osa kokonaisuutta. Tämä työ aloitetaan ja pohjaa on tehty. THL ohjeistaa kotitestien käytöstä.
14.00: THL vastaa testauksen ja jäljityksen tarkemmasta ohjeistuksesta. Lieväoireisten testauksesta voidaan luopua rokotuskattavuuden ja alueellisen epidemiatilanteen niin salliessa. Kategorista periaatetta ei voida tehdä, vaan tarvitaan myös tapauskohtaista harkintaa, jossa otetaan huomioon esimerkiksi perussairaudet.
13.58: Pohjola: Alueellinen ja paikallinen tilanne huomioidaan siinä, miten testausta kohdennetaan.
13.55: Kiuru: Testauksen piirissä ovat yhä rokottamattomat sekä yhden rokotteen saaneet.
– Olemme huomanneet, että meillä on vähän tartuntoja kahden rokotteen läpi. Kapasiteettia voidaan nyt vähentää (testauksessa).
13.52: Koronavirustestaus kohdistuu jatkossa ensisijaisesti virukselle altistuneiden, rokottamattomien oireisten sekä rokottamisen jälkeenkin vakavalle koronavirusinfektiolle alttiiden henkilöiden testaamiseen, kertoo STM.
Kaikilla, joilla on koronavirustautiin sopivia oireita tai epäily koronatartunnasta on yhä olla mahdollisuus lääketieteellisin perustein päästä tarvittaviin tutkimuksiin.
Tavoitteena on yhä, että testiin pääsee vuorokaudessa ja että testitulos valmistuu vuorokaudessa.