Venäjän presidentti Vladimir Putin on tehnyt virheen Suomen rajalla, kirjoittaa yhdysvaltalaisen ajatushautomo Atlantic Councilin vanhempi tutkija Elisabeth Braw politiikkaan erikoistuneessa Politico-verkkolehdessä.
Tutkija Brawin mukaan Putin käyttäytyy Suomea kohtaan kuin koulukiusaaja tai väkivaltainen puoliso, jonka mukaan kaikki oli hyvin kunnes toinen osapuoli ilmoitti ongelmista poliisille tai lähti suhteesta.
Maaliskuussa presidentti Putin kuvaili Suomen ja Venäjän välisiä suhteita ennen Nato-aikaa "ideaaleiksi…yksinkertaisesti täydellisiksi".
– Meillä ei ollut yhtä ainoaa vaatimusta toisillemme, varsinkaan alueita koskevia, muista asioista puhumattakaan, Putin sanoi venäläisen uutistoimisto RIA Novostin haastattelussa.
– Meillä ei ollut edes joukkoja, siirsimme kaikki joukkomme Suomen rajaltamme, Putin jatkoi.
Suomen liittyminen puolustusliitto Natoon muutti kuitenkin tilanteen, Putin katsoo.
– Ennen meillä ei ollut joukkoja siellä (Suomen rajalla), nyt meillä tulee olemaan, presidentti lausui.
Lue myös: Sotahistorioitsija: Putin rakentaa suurta uhritarinaa ja kiristää otettaan Kiinan opeilla: "Nehän ovat hänelle semmoista mannaa"
2:55
Pekka Toveri: Venäjällä on Ukrainassa tähtäimessä tietty päivä, jona länttä halutaan näpäyttää.
"Jos Venäjä haluaa pelotella"
Elisabeth Braw muistuttaa samasta asiasta kuin mistä Suomen ulkopoliittinen johto on toistuvasti puhunut. Suomi ei suinkaan liittynyt Natoon sattumalta, vaan Venäjän helmikuussa 2022 aloittaman suurhyökkäyksen motivoimana.
Onkin syytä ihmetellä, pohditaanko Kremlissä koskaan, mikä vaikutus heidän teoillaan ja sanoillaan muihin valtioihin, Braw kirjoittaa.
Brawin mukaan Venäjän kannalta ongelma toisten jatkuvassa uhkailussa on, että se vaatii huomattavia voimavaroja.
– Jos Venäjä haluaa pelotella Suomea ilmoittamalla, että se kostaa Nato-jäsenyyden rajalla olevilla joukoilla, täytyy sillä myös olla käytössään runsaasti joukkoja. Ja Venäjällä ei yksinkertaisesti ole, Braw kirjoittaa.
14:27
Venäjän entinen pääministeri MTV:lle: "Jos Putin pysäytetään Ukrainassa, alkaa hänen aikakautensa loppu".
Venäjä kärsii sotilaspulasta
Venäjän varsin mittava armeija on kärsinyt hyvin raskaita tappioita paljon alkuperäisiä suunnitelmia pidempään kestäneessä Ukrainan sodassa.
Kreml onkin joutunut rekrytoimaan hyökkäyssotaansa runsaasti uusia sotilaita, minkä lisäksi se on tyhjentänyt kasarmeja eri puolilta valtiota täydentääkseen rivejään.
Tiettävästi myös Suomen lähiseuduille sijoitetut joukot on suurimmaksi osaksi lähetetty taistelemaan Ukrainaan.
Jo ennen sotaa Venäjän Suomen lähelle sijoittamat viisi prikaatia olivat vain puolittaisessa vahvuudessa, sanoo Suomen entinen tiedustelupäällikkö, nykyinen kansanedustaja Pekka Toveri (kok.) Politicolle.