Kolmivuorotyötä kokeillut organisaatiopsykologi yllättyi yövuorojen rankkuudesta. Hän toivoo, että vuorotyöläiset saisivat ansaitsemaansa arvostusta.
Miten aina tietotyötä tehnyt ihminen sopeutuu kolmivuorotyöhön?
Jaakko Sahimaan, 28, kokemusten perusteella melko hyvin. Sahimaa on tutkija ja organisaatiopsykologi ja mukana Duunitorin #Koeaika-projektissa, jossa hän kiertää vuoden ajan 12 erilaisessa työpaikassa ja työskentelee jokaisessa kuukauden.
Ensimmäisenä vuorossa oli työ Rinnekodissa, jossa Sahimaa työskenteli kehitysvammaisten ohjaajana. Asumisyksikössä työ on ympärivuorokautista. Aiemmin viitenä päivänä viikossa toimistoaikoihin työskennellyt Sahimaa joutui sopeutumaan aamu-, ilta- ja yövuoroihin.
Samalla hän sai tärkeän oppitunnin suomalaisesta työelämästä. Noin joka viides suomalainen tekee vuorotyötä.
Lue myös: 10 asiaa, jotka vain vuorotyötä joskus tehneet voivat ymmärtää
Työvuorojen vaihtelu virkistää
Aiemmin toimistoaikoihin työskennelleen Sahimaan oli helpoin sopeutua aamurytmiin. Kuva: Duunitori/Fredrik Bäckman.
Aamurytmiin tottunut Sahimaa kokee, että hänen oli helpoin sopeutua kolmivuorotyössä aamuvuoroihin.
– Toisaalta sen ymmärtää, miksi monet alalla tykkäävät iltavuoroista. Silloin on päiväsaika vapaata ja monella tapaa toiminta asumisyksikössä on iltapainotteista, Sahimaa sanoo.
Kun töihin ei tarvitse herätä aamulla, voi hyvällä omallatunnolla nukkua pidempään. Valoisan ajan voi käyttää myös esimerkiksi juoksevien asioiden hoitamiseen tai liikuntaan. Päivällä muiden työskennellessä yhteiskunta näyttää erilaiselta kuin iltapäivisin.
Vuorotyön luonteelle ominainen vaihtelu virkistää.
Yövuorojen hyviksi puoliksi Sahimaa laskee niiden jälkeen koittavat pidemmät vapaajaksot. Yövuoroissa oli kuitenkin myös omat ongelmansa.
Yövuorojen rankkuus yllätti
Sydänyön seesteisyydessä on oma tunnelmansa, mutta koko yön läpi valvominen tuotti Sahimaalle vaikeuksia. Hän yritti pitää itseään hereillä esimerkiksi syömällä.
Jo lyhyessä ajassa Sahimaa huomasi kehossaan yötyön aiheuttamia fysiologisia oireita.
– Sydän pamppailee eri tavalla, aineenvaihdunta ja kropan lämmönsäätely reagoivat, ja väsyneenä oli havaittavissa tiettyä mielen sumuisuutta, vaikka kuinka yritti ottaa päiväunet ennen yövuoroa.
Yövuorosta palautuminen vaati oman aikansa. Sahimaa huomasi olevansa jatkuvasti väsynyt. Hänen oli haastavaa pitää kiinni työn ulkopuolisista rutiineista.
– Yövuorojen rankkuus tietyllä tavalla yllätti. Vaatii totuttautumista ja tietynlaisia unenlahjoja, että yövuoroja sisältävään työhön pystyisi ja sopeutuisi.
Työn ja siviilielämän yhteensovittaminen haastavaa
Jo ennen kolmivuorotyön alkamista Sahimaa osasi varautua siihen, että kuukauden aikana ajan löytäminen itselleen sekä ihmissuhteiden hoitamiselle voi olla haastavaa.
– Se vaatii työn ja siviilielämän yhteensovittamista ja aikataulujen sumplimista ihan eri tavalla.
Oman erityispiirteensä vuorotyöhön tuo se, että vuorolistat tulevat usein vain muutamiksi viikoiksi eteenpäin, jolloin siviilielämää ei pysty kovin pitkälle eteenpäin suunnittelemaan.
Sosiaalisen elämän suunnittelu ja hyvinvoinnista huolehtiminen vaativatkin vuorotyössä enemmän huomiota.
Arvostusta vuorotyöläisille
Epäsäännöllisiä työaikoja tekevillä on todella enemmän stressiä, hermostuneisuutta, kroonista väsymystä, vatsavaivoja sekä uniongelmia. Vuorotyö voi altistaa lihomiselle, sydänongelmille, syöville, metaboliselle oireyhtymälle ja diabetekselle.
Lue myös: Miten selvitä yötyöstä hengissä? Tutkimusprofessori: "Oireisiin pitäisi havahtua hyvin nopeasti"
Vuorotyö ja epäsäännölliset työajat voivat verottaa myös sosiaalista hyvinvointia, kun ihmissuhteille, harrastuksille ja joutenololle ei jää tarpeeksi aikaa.
– Vuorotyöstä usein saatu korvaus tuntuu epäoikeutetun pieneltä suhteutettuna siihen, minkälaista taakkaa se saattaa aiheuttaa, Sahimaa pohtii yleisellä tasolla.
Suomessa säännöllistä vuorotyötä tekee 27 prosenttia naisista ja 19 prosenttia miehistä. Noin 14 prosenttia suomalaisista työskentelee säännöllisesti öisin. Yhteiskunta ei pyörisi ilman näitä ihmisiä: terveydenhuoltohenkilöstöä, poliiseja, vartijoita, teollisuustyöntekijöitä ja monia muita.
Sahimaa toivoo, että toimistoaikoihin työskentelevät osaisivat arvostaa heitä, jotka vuorotyöllään pitävät yhteiskunnan perusrattaat pyörimässä.
– Ainakin itsellä arvostus on kasvanut tämän kuukauden myötä.
Toimiva työvuorosuunnittelu ja hyvinvoinnin peruspilarit
Sahimaa muistuttaa, että työntekijöiden pitää tunnistaa omat rajansa eikä kahmia liikaa työvuoroja. Kuva: Duunitori/Fredrik Bäckman.
Kolmivuorotyötä kokeilleen organisaatiopsykologin näkökulmasta Sahimaa sanoo, että toimiva työvuorosuunnittelu on todella tärkeässä asemassa vuorotyötä tekevien jaksamisen kannalta.
Palautumisaikojen tulee täyttyä. Työvuorojen olisi parasta kiertää kellon myötäisesti aamusta iltaan. Kolmivuorotyön kohdalla työntekijällä voisi olla esimerkiksi ensin kaksi aamuvuoroa, sitten kaksi iltavuoroa, joiden jälkeen kaksi yövuoroa ja useampi vapaapäivä.
– Toki myös työntekijöiden pitää tunnistaa omat rajansa, etteivät he ota liikaa vuoroja ja kuluta itseään loppuun, Sahimaa sanoo.
Vuorotyötä tekevää Sahimaa kehottaa hakemaan arkeen säännöllisyyttä ja toimivia rutiineja. Uni, ruokarytmi, liikunta ja sosiaaliset suhteet pitävät yllä kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Työn merkityksellisyys työaikoja tärkeämpää
Sahimaan #Koeaika-projekti jatkuu edelleen. Todennäköisesti edessä on vielä vuorotyötä, joskaan ei välttämättä yövuoroja.
Projektin tarkoituksena on selvittää, mitä työn merkityksellisyys tarkoittaa erilaisissa tehtävissä. Sahimaa uskoo, että jos työ tuntuu mielekkäältä, tärkeältä ja motivoivalta, yövuorojenkin läpi jaksaa.
– Vuorotyöhän on vain yksi työntekemisen raami tai kulissi. Paljon olennaisempaa on monella tapaa työn sisältö ja juoni – siis se, miksi työtä tehdään.