Pitkään jatkuva yötyön tekeminen on yhdistetty moniin terveyshaittoihin, kuten sydän- ja verenkiertosairauksiin, rintasyöpään, dementiaan ja keskenmenoihin.
Se, seuraako yötyöstä vakavia haittoja, on yhteydessä paitsi altistumisajan pituuteen myös siihen siihen, kuinka usein yötyötä tehdään ja miten työ on toteutettu, kertoo Työterveyslaitoksen erikoistutkija Kati Karhula.
– Esimerkiksi rintasyöpäriski kohoaa selvemmin vasta 20 vuoden (yövuorojen tekemisen) jälkeen, ja se on suurempi pysyvästi yötyötä tekevillä kuin kolmivuorotyöläisillä, Karhula sanoo.
Yötyön akuutteja ja hyvin yleisiä terveyshaittoja ovat väsymykseen, univaikeuksiin ja palautumiseen liittyvät ongelmat. Karhulan mukaan vähintään lieviä univaikeuksia on jopa kahdella kolmesta kolmivuorotyöntekijästä. Unihäiriöiden riski on suurempi naisilla ja vanhoilla työntekijöillä. Iän myötä unihäiriöiden riski kasvaa ylipäätään, kun uni katkeilee helpommin ja päiväaikainen nukkuminen hankaloituu.
Lue myös: Vuorotyö voi vaikuttaa geenien toimintaan – suomalaistutkijat löysivät palauttavan "lääkkeen"
Moni työskentelee kolmivuorotyössä vain jonkin aikaa työurallaan, harvempi koko uraansa.
– Taustalla on sekä terveydellisiä että työuraan liittyviä syitä. Esimerkiksi huonossa hoitotasapainossa oleva diabetes on tyypillinen syy, jonka takia voidaan lääkärin päätöksellä siirtyä kolmivuorotyöstä kaksivuoro- tai päivätyöhön, Karhula kertoo.
Karhulan mukaan terveydenhuoltoalalla jopa 10–20 prosenttia työntekijöistä vaihtaa jo ensimmäisten työvuosien jälkeen kolmivuorotyöstä muihin tehtäviin tai kokonaan muille aloille. Osa ei siis sopeudu yötyöhön nuorenakaan.
Eniten haittoja aamuihmisille
Karhula kertoo, että enemmistö pysyvää yötyötä tekevistä tekee mielellään töitä öisin. Yötyöhön hakeutuu erityisesti "voimakkaasti iltatyyppisiä" ihmisiä, joiden vuorokausirytmi on myös vapaa-ajalla hyvin myöhäinen.
Eniten yötyön akuutteja haittoja tuleekin Karhulan mukaan "voimakkaasti aamutyyppisille". Heidän luontainen vuorokausirytminsä vaikeuttaa sekä yövuoron jälkeen nukahtamista että pidempään nukkumista vapaapäivinä, mikä hankaloittaa kolmivuorotyöhön sopeutumista.
Lue myös: Teetkö tämän mokan iltaisin? Tutkimus: Johtaa rasvan ja painon kertymiseen
Jatkuva vuorokausirytmin siirtely hankaloittaa riittävää unensaantia ja palautumista.
– Suositeltavaa olisikin, että epäsäännöllisiin ja yksittäisiin yövuoroihin ei varsinaisesti siirrettäisi unirytmiä, vaan koetettaisiin päästä seuraavana iltana takaisin niin sanottuun normaalirytmiin, Karhula huomauttaa.
Jokaisella ihmisellä on oma, luontainen vuorokausirytminsä, jota tahdistaa ensisijaisesti valon määrä. Karhulan mukaan tämä vuorokausirytmi vaihtuu vain muutamalla prosentilla ihmisistä, minkä vuoksi pysyvän yötyön tekeminen ei ole yleisesti ottaen suositeltavaa.
Vajaalla neljänneksellä vuorokausirytmi muuttuu yötyön tekemisen kannalta suotuisampaan suuntaan, kun töitä tekee yöaikaan. Sen sijaan osalla ihmisistä vuorokausirytmi ei muutu yötyön tekemisestä huolimatta. Melatoniinin eli niin sanotun pimeähormonin erityksen huippu koetaan myös töissä siihen aikaan, kun menisi normaalisti nukkumaan.
Osalla yötyöntekijöistä melatoniinipiikki jää kokonaan pois, eli heillä ei ole hormonaalisesti otollista hetkeä nukahtamiselle lainkaan. Tämä voi hankaloittaa nukahtamista kellonajasta riippumatta.
Yötyötä tekevät useimmin 35-44-vuotiaat
Toissa vuonna yötyötä teki säännöllisesti tai silloin tällöin 378 000 suomalaista, eli noin 15 prosenttia kaikista työllisistä, kertoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Pertti Taskinen.
– Säännöllisesti yötyötä tekevistä vuorotyöläisiä oli lähes kolme neljäsosaa. Viime vuonna kaikkien työllisten määrä väheni koronan vuoksi, mikä näkyi myös yötyöntekijöiden määrän merkittävänä laskuna, Taskinen sanoo.
Lue myös: Ammattisyöpäriskeihin puututaan pian tiukemmin – listalla 22 uutta vaaratekijää
Eniten yötyötä tehdään sosiaali- ja terveysalalla ja seuraavaksi eniten teollisuus-, kuljetus- ja varastointialoilla. Taskisen mukaan yötyöntekijöissä on hieman enemmän miehiä kuin naisia.
Eniten yötyötä tekevät 35–44-vuotiaat, ja iän karttuessa yötyön teko vähenee. Myös alle 24-vuotiaiden ikäluokassa yötyötä tehdään melko vähän.
Kati Karhula Työterveyslaitokselta kertoo, että pelkkää yötyötä tekee Suomessa noin kaksi prosenttia kaikista työntekijöistä.
7:36