Koronaviruksen leviäminen huolestuttaa tällä hetkellä monella työpaikalla, ja etenkin riskiryhmien kanssa työskenteleviä. Vain osaa perheenjäseniä koskevat karanteenit aiheuttavat ihmetystä, mutta myös ymmärrystä työntekijöiltä.
Uusmaalainen vammaisalan työntekijä kertoo MTV:lle, että hänen työnsä ovat jatkuneet normaalisti puolison altistumisesta huolimatta. Nainen ei halua nimeään julkisuuteen.
Puoliso on myös hoiva-alalla, mutta eri tehtävissä. Mies oli työssään hoitanut koronaan sairastunutta potilasta ja on nyt määrätty karanteeniin.
Se ei kuitenkaan vaikuta toisen puoliskon työssäkäyntiin, vaikka suuri osa hänen kehitysvammaisista asiakkaistaan kuuluu riskiryhmiin.
Oireet ratkaisevat
Vammaisten päivätoimintayksiköt suljettiin maaliskuussa varotoimenpiteenä koronan vuoksi, joten nyt tapaamiset hoidetaan asiakkaiden kodeissa.
– Kyllä se mietitytti, mutta pakkohan sinne on mennä ja hoitaa, vammaisalalla työskentelevä nainen sanoo.
Hänen karanteenissa olevalla puolisollaan ei ole ollut minkäänlaisia sairauden oireita, ja se määrittää myös karanteenin laajuuden ja perheen toimintaa. Jos oireita ilmenee, tilanne voi muuttua nopeasti.
– Todennäköisesti jäisin heti pois töistä. En uskaltaisi ottaa riskiä.
– Toivon, että silloin tartuntatautilääkäri määräisi minut karanteeniin. Luotan, että se menisi niin, työntekijä pohtii.
Työnantaja ei voi määrätä karanteenia
Tartuntatautilääkäri on ainoa virallinen taho, joka voi Suomessa määrätä ihmisiä karanteeniin tai eristykseen. Jos määräystä ei anneta, päätös jää työnantajalle.
Jos työnantaja määrää henkilön jäämään kotiin, on hänelle maksettava normaali palkka tuolta ajalta.
Monella ei ole resursseja tällaisiin varotoimenpiteisiin. Työntekijöitä täytyy riittää myös ihmisten välttämättömään hoivaan.
Altistuneelle altistunutta ei määrätä karanteeniin
Vammaistyöntekijä sanoo, että hänen työnantajansa on ottanut asian vakavasti, kun hän kertoi puolisonsa karanteenista ja altistumisesta. Heillä ei kuitenkaan ole tarpeeksi henkilökuntaa ottaa ihmisiä pois töistä pelkän puolison altistumisen vuoksi.
– Yleinen käytäntö on, että vain altistunut joutuu karanteeniin, ei altistuneelle altistunut, kertoo HUSin epidemiologisen yksikön apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen yleisesti sosiaali- ja terveysalan ohjeistuksista tällä hetkellä.
Naisen altistunutta puolisoa, häntä itseään tai heidän lapsiaan ei ole myöskään testattu viruksen varalta.
Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen THL:n suositus on, että vain oireilevat ihmiset testataan, vaikka kyseessä olisi hoitohenkilökuntaa. Oireettomia henkilöitä ei testata kuin poikkeustilanteessa, esimerkiksi kun selvitetään hoitolaitoksessa jylläävää epidemiaa.
"Voin saada sen myös kaupasta"
Vammaistyöntekijä ei kuitenkaan koe, että työnantaja ottaisi asiaa liian kevyesti. Heidän asiakkaansa tarvitsevat nyt kotona entistä enemmän apua, eikä lisäkäsiä ole loputtomiin.
Ja käytännössä virukselle voi altistua tällä hetkellä missä vain julkisilla paikoilla, nainen pohtii.
– Toki voin saada sen kotoa, mutta voin saada sen myös kaupasta. Tilanne nyt on vaan tämä.
Vammaistyöntekijän mukaan puolison työterveys soittaa perheelle päivittäin ja kuulostelee heidän vointiaan. Hänen omalla työpaikallaan kannustetaan jäämään hyvin matalalla kynnyksellä pois töistä, ja on laskettu vaatimuksia sairauspoissaoloihin. Oireista on käsketty ilmoittamaan heti.
– Kaikki tekevät parhaansa, mutta tämä on niin uusi juttu, että kaikki vaikuttaa kaikkeen, työntekijä sanoo.