Pyöräilijät ärähtivät pk-seudun väylien talvikunnossapidosta: "Tämän kokoluokan ongelmia ei ole aiemmin ollut" – Helsingin kaupunki kertoo syyt haasteille

Helsingin seudun pyöräilijät ry ihmettelee tiedotteessaan, miksei jalankulun ja pyöräliikenteen väyliä ole huolehdittu turvalliseen käyttökuntoon pääkaupunkiseudulla. Sen mukaan väylien talvikunnossapidossa on ollut aiempia vuosia suurempia ongelmia. Helsingin kaupungin mukaan haasteita ovat aiheuttaneet runsas lumentulo sekä nollan molemmin puolin sahaava keli.

Helsingin seudun pyöräilijät ry (Hepo) kritisoi tiedotteessaan sekä Helsingin että Vantaan jalankulun ja pyöräväylien talvikunnossapitoa, jota se kuvaa laiminlyödyksi. Sen mukaan tänä talvena niin kävely kuin pyöräilykin on ollut "kunnossapidon puutteiden vuoksi paikoin vaarallista".

– Pääkaupunkiseudulla on usein lumisia talvia, eikä kuluva talvi ole poikkeuksellinen. Kunnossapidon osalta tämän kokoluokan ongelmia ei silti aiemmin ole ollut, yhdistys sanoo tiedotteessaan.

Artikkelin yläpuolella olevalla videolla on yhdistyksen kuvamateriaalia heikommalle hoidolle jääneistä väylistä Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa.

Hepon näkemyksen mukaan puutteet ovat aiheuttaneet haittaa erityisesti vanhusten, vammaisten sekä lapsiperheiden liikkumiselle. Se katsoo "risteysten huonon hoidon" aiheuttavan jopa vaaratilanteita moottoriliikenteen kanssa.

Yhdistyksen tekemien havaintojen mukaan jalankulun ja pyöräliikenteen väyliä ei ole tänä talvena hoidettu sovittujen hoitoluokkien mukaisesti.

– Laadunvalvonta vaikuttaa puuttuvan. Priorisoidun hoidon jalankulun ja pyöräliikenteen väylät eivät ole olleet luotettavasti käyttökunnossa edes toimistotyöajan kulkijoille kuluvana talvena. Jalankulku- ja pyöräväylät tulisi pitää ajoratojen tapaan käyttökelpoisessa kunnossa myös iltaisin ja priorisoidun verkoston ulkopuolella, Hepo vaatii tiedotteessaan.

Artikkeli jatkuu videon jälkeen.

Helsinki on määritellyt väylille tarkat hoitoluokat

Esimerkiksi Helsingissä kaikille kaduille ja teille on määritelty hoitoluokat, joissa huomioidaan liikennemuodot, tärkeimmät reitit sekä liikenteen määrä. Yhdistyksen mukaan näitä luokkia ei ole tänä talvena huomioitu asiaankuuluvalla tavalla.

– Kun edes valikoituja väyliä ei pidetä käyttökunnossa ennakoitavasti, se vähentää ihmisten rohkeutta ja halua liikkua omin voimin, jalan ja pyörällä. Liikuntarajoitteisten kohdalla huonosti toteutettu tai laiminlyöty kunnossapito voi estää ulkona liikkumisen kokonaan, tiedotteessaan jyrähdetään.

Helsingissä kadut sekä kävely- ja pyöräilyväylät jaetaan kolmeen hoitoluokkaan katuluokituksen sekä väylän vilkkauden mukaan.

Ajoradat on jaettu ensimmäisen, toisen ja kolmannen luokan ajoratoihin. Helsingin kaupunki kertoo ajoratojen luokittelusta näin:

  • I-luokan ajoradoilla aurataan, kun lumikerroksen paksuus on ylittänyt 5 cm tai sohjoa on yli 3 cm. Jos lumisade loppuu kello 04–18, tie aurataan 3 tunnin kuluessa. Mikäli lumisade loppuu kello 18–04, tie aurataan ennen aamun työmatkaliikennettä kello 7 mennessä.
  • II-luokan ajoradoilla aurataan, kun lumikerroksen paksuus on ylittänyt 5 cm tai sohjoa on yli 3 cm. Jos lumisade loppuu kello 03–16.30, tie aurataan 4 tunnin kuluessa. Mikäli lumisade loppuu kello 16.30–03, tie aurataan ennen aamun työmatkaliikennettä kello 7 mennessä.
  • III-luokan ajoradoilla aurataan, kun lumikerroksen paksuus on ylittänyt 7 cm tai sohjoa on yli 5 cm. Tie aurataan 3 vuorokauden kuluessa. Lauantaina tai sunnuntaina ei tarvitse aurata.

Jalkakäytävät ja pyörätiet on puolestaan luokiteltu kirjaimin A–C:

  • A-luokan jalkakäytävät ja pyörätiet aurataan, kun lumikerroksen paksuus on ylittänyt 5 cm tai sohjoa on yli 3 cm. Jos lumisade loppuu kello 03–17, tie aurataan 4 tunnin kuluessa. Mikäli lumisade loppuu kello 17–03, väylä aurataan ennen aamun työmatkaliikennettä kello 7 mennessä.
  • B-luokan jalkakäytävät ja pyörätiet aurataan, kun lumikerroksen paksuus on ylittänyt 5 cm tai sohjoa on yli 3 cm. Jos lumisade loppuu kello 06–17, tie aurataan 4 tunnin kuluessa. Mikäli lumisade loppuu kello 17–03, tie aurataan ennen aamun työmatkaliikennettä kello 7 mennessä.
  • C-luokan jalkakäytävät ja pyörätiet aurataan, kun lumikerroksen paksuus on ylittänyt 5 cm tai sohjoa on yli 5 cm. Jos lumisade loppuu kello 04–13, tie aurataan 8 tunnin kuluessa. Mikäli lumisade loppuu kello 13–04. tie aurataan seuraavan päivän kello 12 mennessä.

Jos Helsinkiin iskenyt lumisade päättyy esimerkiksi kello 18, aurataan I- ja II-luokan ajoradat sekä A-luokan jalankulun ja pyöräilyn väylät seuraavan päivän kello 7 mennessä, B-luokan väylät kello 10 mennessä ja C-luokan väylät kello 12 mennessä. III-luokan ajoradat aurataan kolmen vuorokauden kuluessa.

Jos lumisade sattuisikin päättymään kello 17 mennessä, aurataan muut luokat edellisen esimerkin tapaan, mutta I-luokan ajoradat aurataan jo kello 20 mennessä.

Eri väylien hoitoluokat ovat nähtävissä myös Helsingin kaupungin verkkosivuilla olevasta kartasta, josta voi tarkastaa, mihin luokkaan vaikkapa omalle työmatkalle osuvat väylät kuuluvat. Myös pyöräteiden tehostetun talvihoidon kartan löydät kaupungin sivuilta.

Yhdistyksen mukaan yhtenä ongelmana on sekin, ettei kotoa lähtiessä ole mahdollista tietää ennakkoon, onko matkalla tarvittava reitti käyttökunnossa kokonaan, osittain tai lainkaan.

– Käytössä ei ole palvelua, josta asian voisi tarkastaa.

Espoossa ajoradat on jaettu kolmeen ja kävely- ja pyörätiet kahteen kunnossapitoluokkaan, jotka selviävät Espoon kaupungin sivuilla olevasta kartasta. Kunnossapitoluokituksia käytetään myös Vantaalla.

Helsingin kaupunki vastaa

Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan yleisten alueiden kunnossapidon tiimipäällikkö Tarja Myller ja projektipäällikkö Antti Takkunen eivät jaa Hepon näkemystä siitä, etteikö tämä talvi olisi ollut poikkeuksellinen.

– Talvi on ollut sen osalta poikkeuksellinen, että lämpötila on sahannut nollan molemmin puolin, jolloin tarvitaan jatkuvasti toimenpiteitä auraukselle, liukkaudentorjunnalle ja lumen poiskuljetukselle. Lumi sulaa ja sohjoontuu, hiekoitussepeli tippuu pohjalle, ja jälleen sohjo jäätyy. Lisäksi lunta on tullut lyhyen ajan sisään 30–40 senttiä, he kertovat MTV Uutisille yhteisesti allekirjoittamassaan sähköpostissa.

Artikkeli jatkuu videon jälkeen.

Talvihoitoon on otettu Myllerin ja Takkusen mukaan lisäresursseja. Lisäkalustoa on tarvittu sekä auraukseen että lumen poiskuljetukseen.

– Töitä tehdään ympäri vuorokauden kaikilla alueilla. Resurssit ovat kuitenkin koetuksella.

Myller ja Takkunen kertovat, että turvallisuusnäkökohtiin on kiinnitetty huomiota, mutta esimerkiksi näkemäesteiden syntymiseltä ei ole voinut kokonaan välttyä. He sanovat palautetta tulleen paljon. Toimintaa on kuitenkin pyritty kehittämään erityisesti turvallisuusseikat edellä.

– Lunta on tullut niin paljon, että lumitilat ovat loppuneet kaduilta, ja lumikasoja on jouduttu kasaamaan väliaikaisesti kaikkialle, mistä vain tilaa löytyy, myös osittain risteysalueille.

– Nämä pyritään kuljettamaan mahdollisimman pian pois, ja lumenkuljetus on onneksi edistynyt huomattavasti viime päivinä.

Myllerin ja Takkusen mukaan tulevien talvien kunnossapitotöitä helpottaisi erityisesti lumenvastaanottopaikkojen lisääminen.

– Se nopeuttaisi katujen ennalleen palauttamista.

Risujen lisäksi myös ruusuja

Kritiikistä huolimatta Hepo haluaa myös kiittää kunnossapidon työntekijöitä, jotka ovat joutuneet painamaan tänäkin talvena pitkää päivää.

– Jalankulun ja pyöräliikenteen väylien kohdalla talvikunnossapidossa on ollut myös erittäin onnistuneita päiviä. On alueita, joilla kaikkien liikennemuotojen väylien kunnossapidossa on onnistuttu säännöllisesti muita alueita paljon paremmin, yhdistys toteaa tiedotteessaan.

Myös Myller ja Takkunen muistuttavat, että onnistumisiakin on tänä talvena koettu. 

– Työtä on ollut todella paljon, eli niillä resursseilla mitä on, on olosuhteisiin nähden selviydytty tilanteesta kuitenkin tyydyttävästi.

Lähteet: Helsingin seudun pyöräilijät ry, Helsingin kaupunki

Lue myös:

    Uusimmat