Ruokavirasto aloittaa huomenna raivotaudin syöttirokotteiden lentolevityksen kaakkoisrajalle. Tavoitteena on estää luonnonvaraisilla eläimillä esiintyvän metsäraivotaudin leviäminen Suomeen.
Raivotautisyöttirokotteita on käytetty menestyksekkäästi jo vuosikymmenten ajan eri puolilla maailmaa metsäraivotaudin torjuntaan. Syöttirokotteiden levittäminen luontoon on Ruokaviraston mukaan osoittautunut ainoaksi tehokkaaksi tavaksi hävittää raivotauti suuriltakin alueilta.
Suomi on ollut vuodesta 1991 virallisesti raivotaudista vapaa maa.
Lue myös: Löysitkö maasta ruskean ja pahanhajuisen kapselin? Se saattaa olla suoja Venäjältä tulevaa rabies-epidemiaa vastaan
Rokotteet levitetään 40 kilometrin vyöhykkeelle
Rokotteet levitetään nyt kaakkoisrajalle noin 40 kilometrin levyiselle vyöhykkeelle, joka ulottuu Ilomantsista Virolahdelle, sekä 20 kilometrin levyiselle vyöhykkeelle, joka kulkee etelärannikkoa pitkin itärajalta Pyhtäälle.
Lentolevityksen kokonaispinta-ala on noin 10 000 neliökilometriä. Lentoja tehdään päivittäin kello 7–21 noin viisi viikkoa. Levitykset aloitetaan alueen pohjoisosista.
Syötit pudotetaan lentokoneesta 60–70 metrin välein, ja lentolinjojen väli on 700–800 metriä.
Syöttien pudottamista pihoille, asutuskeskuksiin ja vesistöihin vältetään. Jos syöttejä kuitenkin löytyy runsaasti hyvin pieneltä alueelta tai asuintalojen pihapiiristä, asiasta tulisi ilmoittaa Ruokavirastoon.
Lue myös: Lemmikki mukaan lomareissulle? Ainakin nämä asiat omistajan tulee ottaa huomioon
Näin tunnistat syöttirokotteet
Syöttirokotteet ovat noin 5 x 4,5 x 1,5 senttimetrin kokoisia ja noin 30 gramman painoisia, voimakkaasti kalauutteelta haisevia ruskeita paloja. Heikennettyjä raivotautiviruksia sisältävät rokotteet ovat nesteenä foliokapselissa syöttien sisällä.
Maastossa löydettyihin syöttirokotteisiin ei saisi koskea, koska pienpedot jättävät syötit syömättä niihin tarttuva ihmisen hajun vuoksi ja rokottaminen epäonnistuu.
Asutuksen lähelle pudonneet rokotteet olisi Ruokaviraston mukaan kuitenkin hyvä suojakäsineitä käyttäen siirtää metsän reunaan tai muuhun suojaisaan paikkaan, jotta lapset tai koirat eivät koskisi niihin.
Jos rokotetta saa limakalvolle, huuhdottava heti
Jos rokotetta saa suun, nenän tai silmien limakalvoille, kohtia tulee huuhdella heti runsaalla vedellä 15 minuutin ajan, Ruokavirastosta ohjeistetaan.
Jos rokotetta saa avohaavoihin tai rikkinäiselle iholle, haavoja on pestävä runsaalla vedellä ja saippualla 15 minuutin ajan ja puhdistaa vielä 70 prosentin alkoholilla. Tämän jälkeen on otettava yhteyttä terveyskeskukseen.
Myös koirille rokotekapselien syöminen saattaa aiheuttaa ohimenevää oksentelua ja huonovointisuutta.
Mahdollisista haitoista tulee tehdä haittavaikutusilmoitus Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeaan.
Rokotusalueelta voi kerätä marjoja ja sieniä.
Lähetä pienpetoja seurantatutkimukseen
Ruokavirasto seuraa raivotaudin esiintymistä jatkuvasti tutkimalla näytteitä luonnonvaraisista eläimistä.
Rokotusalueella ja sen läheisyydessä metsästettyjä kettuja, supikoiria ja muita pienpetoja on tärkeää lähettää Ruokavirastoon seurantatutkimuksiin. Eläinnäytteistä Ruokavirasto seuraa rokotesuojan kattavuutta ja raivotaudin mahdollista esiintymistä. Erityisesti näytteeksi toivotaan kuolleena löydettyjä tai sairaana lopetettuja eläimiä raivotaudin seurantaa varten.