Ukrainalaisten sotapakolaisten lemmikkien pelätään tuovan Suomeen rabiesvirusta ja myyräekinokokki-heisimatoa. Jälkimmäinen tuliainen tarkoittaisi perustavanlaatuista muutosta marjastuskulttuurimme. Loisen kitkeminen olisi todella haastava tehtävä.
Jo yli 10 000 ukrainalaista sotapakolaista on hakenut Suomesta suojelua, mutta saapujien todellisen määrän uskotaan olevan huomattavasti suurempi. Osalla pakolaisista on mukanaan lemmikkejä, joiden pelätään levittävän vaarallisia eläintauteja: rabiesvirusta ja myyräekinokokki-heisimatoa.
Suomessa näitä tappavia tauteja ei toistaiseksi esiinny, mutta sodan syttyminen Euroopassa on muuttanut turvallisuuteen liittyvää riskikuvaa tältäkin osin.
Suomen hyvä asema pyritään säilyttämään tautiseurannalla, pakollisilla rokotuksilla ja antamalla koirille heisimatolääkitys ennen maahantuloa. Jos tuontivaatimukset eivät täyty, asetetaan eläin vähintään 30 vuorokauden eristykseen.
Ukrainalaisten lemmikkien kohdalla eläinten maahantulovaatimuksia on lievennetty. Lisäksi osa pakolaisista lemmikkeineen majoittuu yksityiskodeissa, joissa on haastava toteuttaa eristystiloille asetettuja vaatimuksia.
Ruokavirasto varoitti asiasta jo maaliskuun alussa. Ukrainassa eläimillä tiedetään olevan edellä mainittuja tauteja, joten niihin tulisi välttää turhaa kontaktia kuukauden eristysajan päättymiseen asti.
Heisimadon leviäminen muuttaisi marjanpoimintaa perustavanlaatuisesti
Rabies eli raivotauti leviää pureman välityksellä sairastuneesta eläimestä muihin eläimiin ja ihmisiin. Myyräekinokokki eli Echinococcus multilocularis luikertelee ympäristöön ulosteesta, jota syövät jyrsijät tartuttavat sen edelleen niitä ravintona käyttäviin petoeläimiin.
Rabiekseen on olemassa rokote, mutta heisimatoon ei. Eläinsuojelujärjestö SEY:n toiminnanjohtaja Kati White on erityisen huolissaan heisimatojen päätymisestä koirien kakasta luontoon, sillä loista olisi äärimmäisen vaikea kitkeä pois. Se merkitsisi isoa muutosta kulttuuriimme.
– Se tarkoittaisi sitä, että esimerkiksi marjojen poimiminen metsästä suoraan suuhun olisi tulevaisuudessa turvatonta. Sitä [heisimatoa] ei sitten enää saada pois, jos se kerran leviää, White sanoo.
SEY:n tietojen mukaan Ukrainasta Suomeen oli maaliskuun puoliväliin mennessä tuotu joitain kymmeniä eläimiä. Todellisesta määrästä ei ole varmuutta, sillä EU:n alueella on vapaa liikkuvuus.
Miksi koira heiluttaa häntäänsä? Eläinkouluttaja paljastaa, miksi yleinen oletus voi olla vahingollinen. Juttu jatkuu videon alla.
2:21
Katso video: Heiluva häntä ei tarkoita, että koira on iloinen – kiinnitä huomio mieluummin tähän!
Lue myös: Koirien kiinnipitoaika alkaa: Tästä syystä sen kunnioittaminen on tärkeää
Kritiikkiä viranomaisille
SEY on ehdottanut kiireelliseksi avuksi ongelmaan Helsinkiin perustettavaa vastaanottokeskusta, johon kaikki eläimiä omistavat pakolaiset ohjattaisiin rajatoimenpiteiden jälkeen. Tämä olisi mahdollista toteuttaa esimerkiksi konttiratkaisulla.
Majoituksen tarkoituksena olisi tarjota eläimille asianmukainen eristys mahdollisimman vähäisin siirroin sekä antaa omistajalle mahdollisuus olla lemmikkinsä kanssa karanteeniaikana.
Ongelmana järjestön konsulttina toimiva Toni Lahtinen pitää viranomaisyhteistyön takkuamista ja hidasta reagointia, minkä vuoksi ukrainalaisia lemmikkejä on päätynyt ympäri Suomea valvomattomiin oloihin esimerkiksi kotimajoituksiin. Hän kuvailee tilannetta "villiksi länneksi", jossa "seilataan tuurilla".
Lue myös: Jopa kymmeniätuhansia ukrainalaisia voi hakeutua Suomeen – kotimajoituksessa piilee riskinsä: "Hyvä silloin, kun tunnetaan"
Asiassa osansa on kolmella viranomaisella: Ruokaviraston tarkoitus on vastata eläimistä ja terveysturvallisuudesta, Maahanmuuttoviraston eli Migrin ihmisistä ja Tullin rajatoimenpiteistä.
Kaikki vakuuttavat MTV:lle yhteistyön toimivan. Tilanne on kuitenkin uusi, minkä vuoksi vastuunjako on vaatinut selvittelyä. Selvittely on edelleen kesken. Työkuormaa on ollut viranomaisilla muutenkin.
Näin viranomaiset tällä hetkellä toimivat
Tullilla on oikeus tarkastaa EU:n sisäliikenteessä Suomeen tulevat lemmikit, mutta eläimiä ei ole pakko esittää tullille, selittää tulliylitarkastaja Tiia Sulander-Seppänen. Kaikkien laivoista autoin ja jalkaisin poistuvien ihmisten tarkastaminen lemmikkien varalta on mahdotonta, eikä henkilöstöä ole aina edes satamassa paikalla.
Mikäli eläin havaitaan tai tuodaan näytille, antaa tulliviranomainen omistajalle ekinokokkilääkityksen ja kysyy eläimen rokotuksista, rabiesvasta-ainetutkimuksesta sekä sirutuksesta. Lisäksi käteen lyödään ohjeet mahdollisten puutteiden korjaamiseksi.
Matkaansa rajalta vastaanottokeskuksiin jatkavista pakolaisista kopin ottaa Migri, joka toimii Ruokaviraston laatiman ohjeistuksen mukaisesti.
– Tällä hetkellä Migrissä tarkastellaan mahdollisuutta majoittaa mukana tulevia lemmikkejä esimerkiksi keskitetysti muutamiin vastaanottokeskuksiin, jolle meillä ei ole aiemmin edes ollut tarvetta, koska näitä lemmikkejä ei ole ollut, Maahanmuuttoviraston ylitarkastaja Kati Vahtera sanoo.
Ruokaviraston ukrainaksi käännettyä ohjeistusta on jaettu eteenpäin esimerkiksi vastaanottokeskuksissa. Lisäksi ohjeistus on näkyvillä Ruokaviraston nettisivuilla. Yksityismajoituksessa olevia pyritään lisäksi tiedottamaan somen ja järjestöjen välityksellä.
– Olemme yrittäneet välittää tietoa montaa kanavaa pitkin, mutta tietenkin on hyvin paljon informaatiota, jota pitäisi näille ihmisille välittää. Yritämme saada omankin viestimme läpi, Ruokaviraston yksikönjohtaja Sirpa Kiviruusu sanoo.
Lue myös: Haluatko auttaa Ukrainan hädänalaisia eläimiä? SEY listasi auttavia tahoja
Näin eläintautien leviämistä voi ehkäistä
Lemmikkien jätökset on tärkeää kerätä luonnosta eläintautien leviämisen ehkäisemiseksi. Kuvituskuva.
Viranomaiset uskovat lopullisen ratkaisun löytyvän nopeasti. Tullista kerrotaan, että pohdinnassa on ollut myös se, miten laivayhtiöt voitaisiin ottaa mukaan eläintautien torjuntatöihin.
– Kyllä me ymmärrämme ongelman. Kyllähän tämä vähän villi länsi tällä hetkellä on, Sulander-Seppänen sanoo.
Viranomaisten lopullista ratkaisua odotellessa vastuu eläintautien leviämisen ehkäisystä on myös sotaa pakenevien ja heitä auttavien tahojen harteilla.
SEY:n White listaa tärkeimmiksi keinoiksi eristyksen, välittömän loislääkityksen aloittamisen sekä rabiesrokotuksen antamisen. Ennen ekinokokkilääkitystä ja vuorokausi sen jälkeen koiran ulosteet tulee kerätä pois luonnosta. Pakolaisia pitää tiedottaa varotoimenpiteistä ja eläinlääkärikäynnin välttämättömyydestä.
Lue lisää: Ethän jätä koirankakkoja keräämättä? Espoolaiseläinlääkäri muistuttaa: "Monet eivät ehkä ymmärrä, että..."
Rabies ja myyräekinokokki ovat vaarallisia tauteja, joiden kanssa pitää olla tarkkana. Ruokaviraston Kiviruusu kuitenkin pitää pienenä riskiä, että ne leviäisivät Suomeen ukrainalaislemmikkien mukana. Maahantulovaatimusten liennytykset koskevat lemmikkeinä pidettyjä koiria, kissoja ja frettejä eivätkä katueläimiä.
Kiviruusu toivoo, ettei vaikeasti häädettävä heisimato pääse rajojemme sisälle, mutta muistuttaa, etteivät ukrainalaisten pakolaisten lemmikit ole ainoa riskitekijä.
– Onhan sen mahdollista levitä myös luonnoneläinten tai muista kuin Ukrainasta tulevien lemmikkien mukana.
Jos heisimatolääkitystä ei aloiteta riittävän nopeasti eikä ulosteita kerätä, kasvaa loisen leviämisen todennäköisyys. Rabieksen maahantulon riskiä Kiviruusu pitää pienenä, mutta toteaa, ettei sitäkään pois voi sulkea.
Lue myös: Tieto, joka voi riipaista: Näin lemmikin käy, jos omistaja joutuu lähtemään väestönsuojaan
White ja Kiviruusu vierailivat Uutisaamussa kertomassa, millaisen riskin ukrainalaispakolaisten lemmikit muodostavat. Katso haastattelu alla olevalta videolta.
10:39
Katso video: Pakolaisten lemmikit lisäävät vakavien eläintautien riskiä Suomessa.
MTV:n partio bongasi viime kesänä koirankakkoja sulavan keväthangen ala – katso videolta, mistä kakkaa löytyi eniten!
2:36
Katso video: MTV:n pökälepartio ratsasi tienvierustat Helsingissä, Espoossa ja Tampereella.