Raportti paljastaa: Huoltovarmuuskeskus tiesi Onni Sarmasteen veroveloista, mutta maskifarssiin johtaneet kaupat tehtiin silti – KRP:llä kuusi epäiltyä

Huoltovarmuuskeskuksen hengitysmaskikaupoista syntyi keväällä kohu, joka johti irtisanoutumisiin ja poliisitutkintaan. Selvitysraportti paljastaa, miten kaupat liikemies Onni Sarmasteen kanssa syntyivät.

Poliisitutkinta tapauksen tiimoilta on yhä kesken. Tällä hetkellä kolmea Huoltovarmuuskeskuksessa (HVK) työskennellyttä henkilöä epäillään luottamusaseman väärinkäytöstä.

Lisäksi kahta henkilöä epäillään törkeästä petoksesta ja yhtä törkeästä rahanpesusta. He eivät ole Huoltovarmuuskeskuksen työntekijöitä.

Kaikkiaan huhtikuista maskikauppaselkkausta koskevassa tutkinnassa on siis kuusi henkilöä rikoksista epäitynä. Asian vahvistaa tapauksen tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Mikko Laaksonen keskusrikospoliisista.

Alun perin poliisi epäili vain yhtä henkilöä luottamusaseman väärinkäytöstä, mutta kesäkuun vaihteessa tutkinta laajentui koskemaan myös kahta muuta Huoltovarmuuskeskuksessa työskennellyttä henkilöä.

Pikaisia kauppoja

Luottamusaseman väärinkäyttöepäilyt liittyvät pikaisella aikataululla tehtyjen suojainkauppojen hankintaprosessiin. Petosepäilyt puolestaan liittyvät siihen, ettei Huoltovarmuuskeskukselle ole annettu kauppojen solmimisen aikaan oikeanlaista tietoa, tutkinnanjohtaja kertoo.

Kauppoja koskevan kohun seurauksena Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Tomi Lounema ja kaksi johtoryhmän jäsentä, Asko Harjula ja Jyrki Hakola, erosivat tehtävistään.

KRP ei kommentoi rikoksista epäiltyjen henkilöllisyyksiä tai heidän asemiaan Huoltovarmuuskeskuksessa.

– Kaikki epäillyt ovat olleet yhteistyöhaluisia. Kaikkien intressi on selvittää asia, tutkinnanjohtaja Laaksonen sanoo.

Epäiltyjen kuulustelut ja takavarikoidun datamateriaalin läpikäynnit jatkuvat edelleen. Kukaan epäillyistä ei ole tutkintavankina.

Laaksosen arvion mukaan esitutkinta saattaa olla valmistua alkusyksyyn mennessä, mikäli tutkinta etenee suunnitelmien mukaan.

Maskeja eri käyttöön kuin piti

Kohu syntyi, kun Huoltovarmuuskeskus teki 10 miljoonan euron hengityssuojainkaupat liikemies Onni Sarmasteen ja kauneusalayrittäjä Tiina Jylhän kanssa.

Myöhemmin maskit testattiin laboratoriossa.

Testit osoittivat, etteivät maskit olleet sairaalakäyttöstandardien mukaisia, vaikka juuri sellaisia olisi tarvittu.

Tilaussopimuksen oli allekirjoittanut johtoryhmästä sittemmin eronnut Jyrki Hakola.

Huoltovarmuuskeskuksen teettämä selvitysraportti paljastaa, että keskus tiesi suojavarustekauppoja tehdessään Sarmasteen yhtiön veroveloista, mutta maksoi silti yhtiölle miljoonia euroja.

Selvitystä varten haastateltiin keskuksen työntekijöitä huhtikuun loppupuolella. Selvityksen laati konsulttiyhtiö Deloitte.

Selvityksen perusteella HVK oli maaliskuun lopulla yrittänyt tehdä noin viiden miljoonan euron maksun Sarmasteen yhtiölle LDN Legal Partnersille. Maksu kuitenkin jäädytettiin belgialaisessa rahansiirtopalvelussa.

Veroveloista viis

Sarmaste pyysi, että Huoltovarmuuskeskus maksaisi sovitun viiden miljoonan euron kauppasumman hänen toisen yhtiönsä Finance Group Helsingin suomalaiselle tilille. Selvityksen mukaan HVK:ssa huomattiin, että Finance Group Helsingillä oli verovelkaa vähintään 10  000 euroa.

Raportissa kerrotaan, että HVK:n silloinen perustuotanto-osaston johtaja Hakola pohti, pitäisikö kauppa Sarmasteen yhtiön kanssa perua kokonaan. Harkinnan jälkeen Hakola päätyi siihen, että rahansiirto tehdään verovelasta huolimatta ja tilanteessa, jossa aiempi rahansiirto belgialaiselle tilille ei ollut vielä palautunut HVK:lle.

Selvityksen mukaan Huoltovarmuuskeskuksessa tiedettiin myös, että kauneusyrittäjä Tiina Jylhän yrityksellä ei ollut arvonlisäverotunnistetta eikä luottoluokitusta. HVK tilasi suojamaskeja myös Jylhältä, jolla on talousrikoshistoriaa.

Myös näiden kauppojen vaiheita käydään läpi Deloitten laatimassa selvityksessä.

HVK on kevään ja alkukesän aikana ollut taajaan otsikoissa epäonnistuneista suojavarustekaupoistaan.

Lue myös:

    Uusimmat