Teollinen kalastus kansainvälisillä valtamerialueilla on lisääntynyt 8,5 prosenttia vuosien 2018 ja 2022 välillä, arvioi ympäristöjärjestö Greenpeace tuoreessa raportissa.
Suojeluarvoiltaan tärkeillä alueilla kalastuksen arvioidaan lisääntyneen vielä enemmän eli 22,5 prosenttia. Järjestön mukaan kehitys on mennyt eri suuntaan kuin YK:ssa viimeisen vuoden aikana sovitut suojelutavoitteet edellyttäisivät.
– Ensisijainen ja kiireellinen toimenpide on turvata luontoarvoiltaan merkittävät alueet ja rauhoittaa ne teolliselta toiminnalta, Greenpeacen meriasiantuntija Laura Meller sanoo STT:lle.
Arvio kalastuksen määrästä on tehty Global Fishing Watch -verkkosivuston tietojen perusteella. Se perustuu kalastusalusten eri alueilla käyttämään aikaan ja niiden liikkeisiin. Suojeluarvoiltaan tärkeiksi alueiksi Greenpeace on määritellyt tutkimustietojen perusteella vajaan kolmanneksen valtameristä.
Greenpeacen Arctic Sunrise -aluksesta pudottiin jättimäinen kalkkikivilohkare mereen South West Deepsin (East) suojelualueella, joka sijaitsee noin 190 kilometriä Land's Endin edustalla Englannin mantereen läntisimmässä pisteessä 1. syyskuuta 2022. Tarkoitus oli häiritä pohjatroolausta suojellulla alueella.
Lue myös: Suomalaisyritykset eivät vielä tee tarpeeksi toimia luontokadon pysäyttämiseksi – "Ekologian ja biologian osaajista elinkeinoelämässä on huutava pula"
Pitkäsiimakalastus on yleistä ja tuhoisaa
Järjestön analysoimien tietojen perusteella noin kolme neljännestä kansainvälisten vesien teollisesta kalastuksesta vaikuttaa olevan pitkäsiimakalastusta. Menetelmää pidetään tuhoisana merien ekosysteemille, koska sillä saadaan kalastettaviksi tarkoitettujen lajien lisäksi myös suuri määrä sivusaalista.
– Esimerkiksi merilintujen sivusaaliit mitataan vuosittain sadoissa tuhansissa, Meller sanoo.
Lue myös: Valtaosa silakasta päätyy eläinten rehuksi – Kalatalouden Keskusliitto pyyntikiellosta: "Täysin ylimitoitettu"
Greenpeacen raportin mukaan myös meriveden lämpeneminen, happamoituminen, hapen väheneminen sekä muovi ja muut saasteet rasittavat entistä enemmän valtamerten ekosysteemejä. Järjestö on huolissaan myös syvänmeren alueiden kaivostoimintaa koskevista suunnitelmista.
Mellerin mukaan jokainen haaskattu hetki pahentaa kriisiä maailman merillä.
– (Raportti) korostaa sitä, kuinka kiire on siirtyä paperilta todellisuuteen ja saada muutos aikaan siellä.
Kalasaalis myynnissä Copacabanan rannalla Rio de Janeirossa Brasiliassa 23. toukokuuta.
Lue myös: Vieraslajit ovat valtava uhka maailmalle, varoittaa uusi raportti – "Voivat aiheuttaa peruuttamatonta haittaa"
Vain prosentti valtameristä on suojeltu
Viime joulukuussa YK:n luontokokouksessa valtiot sopivat, että 30 prosenttia planeetan maa- ja vesialueista suojeltaisiin vuoteen 2030 mennessä. Maaliskuussa YK:ssa solmittiin mertensuojelusopimus, jossa sovittiin keinoista tavoitteen saavuttamiseksi.
Toistaiseksi vain yksi prosentti valtameristä on suojeltu. Greenpeacen mukaan suojeltavia merialueita tulisi lisätä vuosittain 11 miljoonaa neliökilometriä eli noin 32 kertaa Suomen kokoinen alue, jotta tavoite voidaan saavuttaa.
– Sanon suoraan, että se on valtava työ. Samaan aikaan minua rohkaisee valtavasti, että näin maaliskuussa YK:ssa merineuvotteluissa, miten valtava halu niin monilla mailla on viedä asiaa eteenpäin, Meller sanoo.
Ensi viikon keskiviikkona valtioilla on mahdollisuus allekirjoittaa mertensuojelusopimus YK:n yleiskokouksessa, minkä jälkeen se voidaan ratifioida kansallisesti. Greenpeace vaatii sopimuksen saattamista voimaan viimeistään vuonna 2025.
– Suomen rooli osana EU:ta on ollut keskeinen sopimuksen aikaansaamisessa, ja totta kai odotetaan, että Suomi laittaa sitä pikavauhtia toimeen omalta osaltaan, Meller sanoo.