YK aloittaa tänään jälleen neuvottelut saadakseen aikaan sopimuksen avomerten suojelusta. Aiemmat neljä neuvottelukertaa ovat päättyneet vailla sitovaa sopua.
Monet ympäristöjärjestöt ja useat maat pitävät sopimuksen syntymistä kriittisen tärkeänä, jotta avomerten suojelua saadaan parannettua nykyisestä. Avomeret kattavat lähes puolet maapallon pinta-alasta, mutta toimintaa niillä ei juurikaan säännellä.
Koronaviruspandemia on hidastanut neuvotteluita. Maaliskuun viimeisimmän kokouksen oli alun perin tarkoitus olla viimeinen, mutta aika loppui tuolloin kesken.
Neuvotteluiden on määrä kestää ensi viikon perjantaihin. Nähtäväksi jää, onnistuvatko neuvottelut tavoitteessaan.
Uutistoimisto AFP:n lähteiden mukaan neuvottelijat ovat "varovaisen optimistisia". Eräs lähde sanoo, että osallistujien on löydettävä tasapaino ympäristönsuojelun ja ihmistoiminnan rajoittamisen sekä vapauksien säilyttämisen välillä.
Avomeri alkaa siellä, missä maiden talousvyöhykkeet päättyvät, korkeintaan 200 meripeninkulman päässä kunkin maan rannikosta.
Lue myös: Arktiselta alueelta hälyttävä tieto: Lämpeneminen 7 kertaa voimakkaampaa kuin muualla – näin se vaikuttaa Suomeen
Avomeret auttavat ilmastokriisin hillitsemisessä
Vaikka avomerialueet sisältävät yli 60 prosenttia maapallon valtameristä ja miltei puolet koko maapallosta, ne on pitkään sivuutettu suojelusta: vain yksi prosentti alueista on saanut suojeluaseman.
Tutkijat ovat kuitenkin todistaneet valtamerten ekosysteemien suojelun tärkeyden: ne tuottavat puolet ihmisten hengittämästä hapesta ja auttavat hillitsemään ilmastokriisiä sitomalla muun muassa ihmisten toiminnasta syntyvää hiilidioksidia.
Merialueita uhkaavat muun muassa lisääntyvä hiilidioksidi, joka aiheuttaa merten happamoitumista, saasteet ja ylikalastaminen.
Viimeisimmässä sopimusluonnoksessa ei ole onnistuttu ratkomaan monia oleellisia kysymyksiä esimerkiksi suojelualueiden perustamisesta.
Ympäristöjärjestö Greenpeacen James Hanson kertoo AFP:lle, että myöskään yhteistyöstä alueellisten merenkulkujärjestöjen kanssa ei ole vielä päätetty. Sekin on ratkaisematta, voitaisiinko tietynlainen toiminta avomerellä kieltää, jos se todetaan ympäristölle vahingolliseksi.
Hansonin mukaan kovimmin sopimuksen syntyä pyrkivät edistämään EU, Australia, Uusi-Seelanti ja kehittyvät maat. Vahvinta vastustusta tulee Venäjältä ja kalastusoikeuksista murehtivista maista, kuten Islannista ja Japanista.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Miksi roskaista lunta kaadetaan mereen Helsingissä?
Uutista päivitetty kello 19.05.