Raskaana oleva Anssi, 20, odottaa sukupuolen korjausta: ”Ei mua haittaa, jos lapsi sanoisi tulevaisuudessa joksikin muuksi kuin äidiksi”

Lokakuussa 2018 Anssi teki raskaustestin. Aavistus raskaudesta oli vahva, ja testi tuntui lähes muodollisuudelta. Aavistus osuikin oikeaan, ja vauvauutinen otettiin ilolla vastaan. Raskaus oli suunniteltu, ja halu vanhemmuudesta kytenyt Anssin rinnassa jo pitkään.

Lapset pitäisi myös tehdä hyvissä ajoin.

Anssi on muunsukupuolinen. Hän ei ole identiteetiltään vain mies tai nainen, vaan jotain muuta. Suomen lainsäädäntö ei kuitenkaan tunne muunsukupuolisuus-diagnoosiin perustuvaa kolmatta sukupuolta, jonka Anssi kokisi kuvaavan itseään.

Jos Anssi haluaa joskus korjata sukupuolensa naisesta mieheksi, häneltä vaaditaan pakkosterilointia. Pakkosterilointia vaaditaan, vaikka Anssi ei aloittaisi hormonihoitoja tai tähtäisi sukuelinkirurgiaan. Pelkän sukupuolen juridisen vahvistamisen ehtona on lisääntymiskyvyttömyys. Jotta Anssi voi siis olla virallisesti Anssi – eikä hänen nimensä paperilla olisi enää naisen – hänen olisi suostuttava sterilisaatioon.

– Tärkeintä on, että saa virallisesti sukupuolen muutettua papereihin. Ja sun pitää olla lisääntymiskyvytön, että sen voi tehdä. Joten kyllä lapset pitää tehdä ennen kuin sen sukupuolen korjauksen tekisi, Anssi sanoo.

Hän toivoo, että Suomessa tunnustettaisiin kolmas juridinen sukupuoli ja poistettaisiin pakkosterilointivaatimus.

Tällä hetkellä Anssin sukupuoli onkin vain ”sosiaalisesti korjattu”. Osa hänen lähipiiristään kutsuu häntä miehen nimellä entisen naisen nimen sijaan.

Tässä jutussa Anssi esiintyy peitenimellä. Anssi uskoo, että jos hän kertoisi asioista omalla nimellään, nettikommentoijat olisivat pian häntä nimittelemässä.

Ymmärrys omasta sukupuolesta iski teini-iässä

Jo ala-asteella Anssista tuntui, ettei hän kuulu oikein tyttöihin eikä poikiin. Sekä tyttö- että poikaporukoissa olo oli ulkopuolinen. Pieni lapsi yritti sivuuttaa asian.

– En vain ajatellut sitä. Pakko oli olla tyttö, kun en tiennyt, että voisi olla joku muu vaihtoehto, Anssi muistelee.

Tyttömäisyyttä pääsi pakoon leikkeihin. Nukkejen sijaan Anssi leikki mieluummin kepeillä. Vanhemmat ostivat tyttärelleen kerran nuken joululahjaksi. Kerta jäi viimeiseksi, kun nukke ei päässyt osalliseksi lapsen leikkeihin.

Viitisen vuotta sitten, 15-vuotiaana, Anssi kuuli ensimmäistä kertaa muunsukupuolisuudesta.

– Silloin heti tajusin sen.

Nimi auttoi ymmärtämään omaa sukupuoli-identiteettiä ja kertomaan asiasta vanhemmille.

LUE MYÖS: Sukupuolensa korjannut kohumalli Elena, 25, tiesi jo varhain olevansa erilainen: "Olin paniikissa joka ilta, kun menin nukkumaan"

Raskaus on helpottanut kehoristiriitaa

Anssi kokee raskauden helpottaneen hänen kokemaansa kehoristiriitaa. Kuvituskuva, Shutterstock. Shutterstock

Anssin sukupuoli-identiteettiin kuuluvat molemmat sukupuolet, mies ja nainen. Muunsukupuolisuuteen liittyvä kehoristiriita kahden sukupuolen välillä on helpottanut raskauden aikana.

– Kun mulla on ehkä vähän niitä molempia puolia, niin tällä hetkellä olen enemmän naisellinen. Kun sillä on joku tarkoitus, niin se ei hirveästi haittaa.

Tällä hetkellä Anssi ei esimerkiksi litistä rintojaan, sillä ihmiset näkevät olettamansa sukupuolen joka tapauksessa raskausvatsasta.

Neuvolakäynneillä Anssi ei ole ottanut muunsukupuolisuuttaan puheeksi. Neuvolassa Anssi oletetaan naiseksi ja häntä puhutellaan naisena. Anssi ei ole koe tarvetta korjata oletuksia. Hän uskoo asioiden hoituvan helpommin näin. Epätietoisuus mahdollisesta reaktiosta jännittää.

Anssi myös pitää itseään tällä hetkellä enemmän äitinä kuin isänä – hänhän on kuitenkin raskaana ja hankkinut tietoa niin synnytyksestä kuin imetyksestäkin.

– Mutta ei mua haittaa, jos lapsi sanoisi tulevaisuudessa joksikin muuksi kuin äidiksi.

Yksinhuoltajuus ja mahdolliset sukupuolen korjaushoidot eivät pelota

Raskauden aikana Anssi erosi syntymättömän lapsensa isästä. Yksinhuoltajuus ja mahdollisesti tulevaisuudessa siintävät sukupuolen korjaushoidot eivät säikäytä nuorta muunsukupuolista, vaikka sukupuolikokemus voi vaikuttaa moniin pieniin asioihin läpi esikoisen lapsuuden.

– Miten vaikka menen kerhoihin, kun tuntuu, että ne ovat täynnä vain kotiäitejä, joilla on kaikilla samat jutut? Millä nimellä kutsun itseäni ja häädetäänkö mut sitten pois? Anssi pohtii.

Anssi kuitenkin uskoo, että hänen sukupuolikokemuksensa voi olla myös voimavara vanhemmuuteen.

– Osaan varmaan paremmin kiinnittää huomiota siihen, etten tuputa mitään stereotypioita. Osaan kiinnittää huomioni sukupuolirooleihin, ja etten hirveästi niitä tuputtaisi. Monet sanovat, että antavat lasten valita ja vievät tytöt kuitenkin katsomaan nukkeja. Vasta jos itse sanoo, että haluaa auton, mennään katsomaan niitä.

Anssi haluaa opettaa lapselleen ymmärrystä erilaisuudesta ja kasvattaa tämän siihen, että antaa kaikkien elää niin kuin haluaa, kunhan elämäntapa ei satuta ketään.

– Kyllä aion kertoa hänelle biologiasta. Että jos tuntuu joltain muulta, sen saa sanoa. Ei tarvitse olla mitään, mikä tuntuu väärältä, eikä tehdä mitään, että olisi tyttö tai poika.

Lapset suhtautuvat sukupuolivähemmistöihin avomielisesti

Anssi uskoo, että hänen lapsensa tottuu vanhempansa muunsukupuolisuuteen ja mahdolliseen sukupuolen korjaukseen.

– En usko, että se on välttämättä niin suuri muutos, jos lapsen silmissä minulla muuttuvat vain jotkut fyysiset ominaisuudet.

Tärkeintä on taata lapselle onnellinen lapsuus: antaa lapsen olla lapsi, asettaa rajat, tuoda turvallisuuden tunnetta ja antaa rakkautta.

Anssilla on kuitenkin pitkä tie kuljettavana siihen, että hän pääsee sukupuolen korjaushoitoihin. Ensin pitäisi käydä terapiassa usean vuoden ajan. Sitten vasta saisi lähetteen Transpoliklinikalle, jossa mahdollinen diagnoosi tulisi. Vasta diagnoosin jälkeen korjaushoidot voitaisiin aloittaa.

LUE MYÖS: Aloitti korjaushoidot mieheksi – 10 vuoden päästä Sametti tajusikin olevansa lesbo, haluaa takaisin naiseksi: "Mikä kerran leikataan irti, ei kasva enää takaisin"

Kuva: Sametin kotialbumi, kuvituskuva Shutterstock

Anssi haluaa muistuttaa, ettei heteroydinperhe ole ainoa mahdollinen onnellisen lapsuuden alusta. Nuoresta iästään huolimatta Anssista tuntuu, että asiasta muistuttaminen ei silti useinkaan avarra ihmisten näkemyksiä.

– Monesti tuntuu, että ihmiset lukevat vain ne asiat, jotka haluavat, ja ottavat vain niistä selvää, jos ne tukevat sitä omaa näkemystä.

Taustalla voi olla haluttomuus vaihtaa ajatusmalliaan, mutta myös pelko. Kaikki eivät tunne sukupuolivähemmistöjä edustavia ihmisiä, jotka osoittaisivat muille, että samanlaisia ihmisiä tässä ollaan.

Mallia voisi ottaa avomielisiltä pikkulapsilta.

– Lähipiirissä, kun mut on esitelty pienille lapsille, he vain hyväksyvät sen, että okei se on Anssi ja okei pojatkin voi olla raskaana, ja menevät takaisin leikkimään, Anssi kertoo.

LUE MYÖS: Perinteinen perhekäsitys muuttuu – tiedätkö, mikä on apilaperhe?

Toiveissa suurempi perhe

Viikko sitten Anssi kävi ultraäänikuvauksessa. Lapsi kasvaa hyvin. Heinäkuussa Anssilla pitäisi olla sylissään vastasyntynyt esikoinen.

Kotiin hankitut tavarat odottavat jo vauva-arkea. Yksinhuoltajan vauva-arkea, sillä kuten aiemmin mainittiin, suhde vauvan isään kariutui kesken raskauden.

Anssi toivoo tulevaisuuden tuovan tullessaan vieläkin suuremman perheen:

– Toivoisin useampaa lasta kyllä, mutta ei välttämättä minun synnyttämänäni. Voi olla myös tulevan kumppanin synnyttämiä tai edellisestä liitosta, Anssi sanoo.

Lue kaikki lifestyle-aiheiset artikkelit täältä.