Rehtoriyhdistys alkoi ajaa kesäloman aloituksen ja päättymisen lykkäämistä kahdella viikolla. Suomessa koulujen päättymispäivä on kirjattu jopa lakiin.
Uudenmaan ruotsinkielinen rehtoriyhdistys on alkanut ajaa kesälomien lykkäämistä kahdella viikolla. Perusteita on mukaan useita: elokuussa on kesäkuuta parempi sää, pimeä syyslukukausi tuntuu pitkältä ja elokuussa on enemmän kesätöitä.
– Vaikka kevätlukukausi on syyslukukautta pidempi, se on myös pirstaloituneempi. Siinä on hiihtoloma, pääsiäinen ja muita pyhäpäiviä, selittää yhdistyksen puheenjohtaja Niklas Wahlström.
– Ja kun mennään valoisampia aikoja kohti, se vaikuttaa mielialaan. Sekä koululaiset että opettajat jaksavat koulutyötä paremmin.
2:06
Wahlström muistuttaa, että ennen vanhaan koulut alkoivatkin viikkoa myöhemmin elokuun puolivälissä. Nyt moni kunta aloittaa koulun viikkoa aiempaa aikaisemmin, jotta oppilaat saisivat kokonaisen syyslomaviikon.
– Sehän on ihan ok niille, joilla on varaa lähteä vaikka etelään nauttimaan hyvästä säästä. Mutta ikävää heille, jotka jäävät Suomeen, Wahlström huomauttaa.
– Vanhemmillekin se tuottaa ongelmia, jos on pieniä lapsia, kun pitää olla poissa töistä koko viikko.
”Jos muualla Euroopassa on onnistuttu, niin miksei täälläkin”
Yhdistys on ollut jo yhteydessä Vanhempainliittoon ja ruotsinkieliseen Hem och Skola -yhdistykseen, jotka käsittelevät asiaa hallituksessaan kevään aikana.
Vaikka vanhempainyhdistyksetkin asettuisivat esityksen taakse, se ei vielä takaisi muutosta. Suomessa on kirjattu peruskoululakiin, että kouluvuoden viimeinen työpäivä on viikon 22 lauantai, joten muutos edellyttäisi myös lakimuutosta.
Esimerkiksi Ruotsissa vastaavaa lakia ei ole.
1:45
– Ruotsissa koulut lopettavat vähän eri aikoihin. Jotkut 10. tai 12. kesäkuuta ja toiset vielä sen jälkeen. Tanskassakin mennään melkein juhannukseen asti, Wahlström kertoo.
– Elokuu on muuallakin Euroopassa lomakuukausi ja nämä ovat Pohjoismaisia esimerkkejä.
Lomien myöhäistämistä ovat ehdottaneet aiemmin niin elinkeinoministeri Mika Lintilä kuin Lukiolaisten liittokin ja ehdotus on molemmilla kerroilla kohdannut vastustusta.
Wahlström sanoo tietävänsä, että jotkut viranomaiset vastustavat esitystä siksi, että se aiheuttaisi suuria muutoksia esimerkiksi toisen asteen koulutuksen ja yliopistojen oppilasvalintoihin.
– Mutta ajattelimme, että jos on muualla Euroopassa onnistuttu tässä, niin miksei Suomessakin.
Asiasta uutisoi ensimmäisenä Västra Nyland.