Kaikkiaan 51 kuntaa eli 16 prosenttia Suomen kunnista jäi aluevaaleissa ilman ainuttakaan aluevaltuutettua.
Vajaan 3000 asukkaan Reisjärvi sijaitsee kahden maakunnan rajalla. Etelämpänä on Keski-Pohjanmaa, jonka sote-alueeseen Reisjärvi on kuulunut viime vuodet. Nyt uudistuksen myötä se siirtyy Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueeseen, eikä alku lähtenyt liikkeelle lupaavasti: Pyöreä nolla valtuutettuja uuteen aluevaltuustoon.
– Se oli täpärällä! Vielä illalla näytti siltä, että saamme oman edustajan, mutta hän putosi lopulta varavaltuutetuksi, harmittelee kunnanjohtaja Marjut Silvast.
Kunnanjohtaja Marjut Silvast pyrkii vaikuttamaan muissa verkostoissa.
Kaikkiaan kahdeksan pientä kuntaa Pohjois-Pohjanmaan alueelta jäi ilman omaa valtuutettua. Tämä on monelle liikaa.
– Tämä on todella huono asia! Puuskahtaa Matti Tolppa.
Hän ei usko, että uuden sotealueen valtuutetut ajavat tasapuolisesti kaikkien etua.
– Siihen en usko hetkeäkään. Kyllä jokaisesta kunnasta pitäisi olla oma edustaja, linjaa Tolppa.
Lue myös: Monella hyvinvointialueella kaksi suurinta puoluetta saa aikaan enemmistön – näistä asioista valtapuolueet voivat riidellä
16 prosenttia kunnista on nyt "nollakuntia"
Kaikkiaan 51 kuntaa eli 16 prosenttia Suomen kunnista jäi aluevaaleissa ilman ainuttakaan aluevaltuutettua. Eniten niin sanottuja nollakuntia on Pirkanmaalla, toiseksi eniten Pohjois-Pohjanmaalla: kahdeksan kappaletta. Hailuoto, Ii, Lumijoki, Merijärvi, Pyhäntä, Reisjärvi, Vaala ja Utajärvi jäivät ilman edustajaa uudessa valtuustossa.
– Kyllähän tämä harmittaa. Paikalliset ihmiset tuntevat meidän asiat ja pystyisivät parhaiten pitämään meidän puolia, arvioi Ulla-Maija Reunanen Reisjärveltä.
Esa Suontakanen on samoilla linjoilla. Jo nyt Reisjärveltä kertyy matkaa erikoissairaanhoitoon. Lähimmät sairaalat löytyvät Oulusta, Oulaisista ja Kokkolasta.
– Näihin on matkaa satakunta kilometriä. Nyt pitää toivoa, että terveyskeskus säilyisi täällä, koska vanhempien ihmisten on vaikea lähteä kovin kauas lääkäriin. Kaikilla ei ole autojakaan, tietää Suontakanen.
Reisjärvinen Esa Suontakanen harmittelee sitä, että yhtään edustajaa Reisjärveltä ei saatu.
Terveyskeskus löytyy keskustan laitamilta. Se on 1900-luvun puurakennus – kaunis, mutta ainakin päällisin puolin remontin tarpeessa. Onko uudella hyvinvointialueella intressiä kunnostaa pienten kuntien terveyskeskuksia – tai edes säilyttää niitä?
Keskustalla yli 70 prosentin kannatus
Suomalaiset kunnat ovat hyvin erilaisia poliittiselta värikartaltaan. Siinä missä Kokoomus ja SDP juhlivat vaalimenestystään noin 20 prosentin lukemilla, Reisjärvellä molemmille puolueille irtosi vain reilun kahden prosentin kannatus. Vaalivoittaja oli jälleen Keskusta, joka keräsi äänistä yli 71 prosenttia. Saman tyyppinen valta-asema on RKP:llä toisessa pohjalaismaakunnassa.
Rannikko-Pohjanmaan hyvinvointialueella RKP kahmi yli puolet äänistä ja selvän enemmistön aluevaltuustoon. Maakunnissa mietitään nyt, toteutuuko demokratia nykyisellä äänestyssysteemillä?
– Ei toteudu. Jokaisesta kunnasta pitäisi saada yksi edustaja valtuustoon, linjaa Matti Tolppa.
Samoin ajattelee Leena Luomanen.
– Totta kai. Joka kunnasta joku edustaja, se olisi oikein!
Kunnan vanha terveyskeskus toimii yhä.
Peli ei ole menetetty
Kunnanjohtajan mielestä peli ei ole vielä menetetty. Hän uskoo, että vaikuttaminen kuntien ja hyvinvointialueiden välillä jatkuu. Reisjärvi on aiemminkin ollut yli sadan kilometrin päässä edellisen sote-kuntayhtymän keskuksesta, joten huuteluun matkan päästä on totuttu.
– Vaikuttamista tehdään hyvin monella eri tasolla ja monessa paikassa. Kyllä me pidämme huolen siitä, että myös Reisjärven ääni kuuluu, lupaa kunnanjohtaja Marjut Silvast.