Rutiininomaisen rintojen omatarkkailun ei ole havaittu vähentävän syöpäkuolleisuutta toisin kuin mammografiaseulontojen. Rintojensa tunteminen ja silloin tällöin tapahtuva tutkiminen voi kuitenkin auttaa havaitsemaan huolestuttavat muutokset varhaisessa vaiheessa.
Rintojen tutkimiseen kannustavat niin lehtien terveysosastot, lääkäriasemat kuin erilaiset yhdistyksetkin. Usein törmää neuvoon, jonka mukaan rinnat kannattaa tutkia kuukausittain heti kuukautisten jälkeen. Ohje saattaa olla iskostunut päähän niin vahvasti, että nainen tuntee jopa syyllisyyttä, jos ei tutki rintojaan rutiininomaisesti.
Tähän ei ole syytä, sanoo Syöpäjärjestöjen asiantuntijalääkäri Leena Vehmanen. Vehmanen on syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri HYKS Syöpäkeskuksesta, joka on perehtynyt rintasyövän hoitoon.
Rintojen omatarkkailun ei nimittäin ole havaittu vähentävän syöpäkuolleisuutta. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että naisten pitäisi lopettaa rintojensa seuraaminen. Suuri osa rintasyövistä löytyy naisen itsensä epäilemän muutoksen perusteella, kertoo Terveyskirjasto artikkelissaan
– Jos rintojaan ei tunne, mahdollisia muutoksiakin voi olla vaikeampi havaita, toteaa Vehmanen.
Kuukausittain rintoja ei kuitenkaan tarvitse tutkia, silloin tällöin riittää.
Lue myös: Syöpä yleistyy tulevaisuudessa: "Ajatellaan, että jopa joka kolmas suomalainen elämänsä aikana sairastuisi syöpään"
Usein muutokset huomaa ilman rutiininomaista tarkkailua
Jokaisen on hyvä tuntea rintansa. Kuvituskuva.
Rintasyöpä on suomalaisnaisten yleisin syöpä, johon sairastuu vuosittain noin 5000 naista. Miehillä rintasyöpä on harvinainen, vuosittain tautiin sairastuu 20–30 miestä.
Rintasyövän tyypillisin oire on kova kyhmy rinnassa tai joskus kainalossa. Myös ihon tai nännin vetäytyminen sisäänpäin, pitkään jatkunut pistely tai kipu rinnassa, nännistä valuva erite, sitkeä ihottuma rinnassa tai nännipihassa tai koko rinnan turpoaminen ja punoittaminen ovat merkkejä siitä, että rinnat kannattaisi käydä tutkituttamassa terveydenhuollossa. Tämä koskee niin naisia kuin miehiä.
– Usein tällaiset muutokset kyllä huomaa, vaikka ei suunnitelmallisesti rintojaan tarkkaile, Vehmanen sanoo.
Toisinaan rintasyöpä voi kuitenkin oireilla aluksi vain uudenlaisena epämääräisenä kiinteytenä rinnassa. Eritoten tällaista muutosta voi olla hankala havaita, jos ei tunne rintojaan ja niiden rakennetta.
Lue myös: Lähes huomaamaton tuntemus olikin oire rintasyövästä: "Se on jotain sellaista, mitä et haluaisi kuulla 33-vuotiaana"
Väärä hälytys on parempi kuin myöhäinen hälytys
Läheskään kaikki rinnoista löytyvät muutokset eivät ole pahanlaatuisia, vaan ne voivat olla esimerkiksi harmittomia sidekudoskyhmyjä, rasvapatteja tai nesterakkuloita, kystia. Tyypillinen rintasyöpään viittaava löydös on kiinteä ja aristamaton kyhmy. Pahanlaatuisen kasvaimen kovuutta luonnehtii esimerkiksi sitruunan siemenen rakenne.
Rintojen rutiininomaiseen omatarkkailuun kannustamisen on nähty aiheuttavan tarpeetonta ahdistusta, ylimääräisiä lääkärikäyntejä ja turhaa koepaladiagnostiikkaa, kun naiset huolestuvat harmittomista kyhmyistä.
Väärä hälytys on kuitenkin parempi vaihtoehto kuin myöhäinen hälytys. Kuten muissakin syövissä, rintasyövänkin ennuste on sitä parempi, mitä varhaisemmassa vaiheessa muutos havaitaan. Jos rintaan ilmestyy patti, ei sitä kannata epäröidä käydä näytättämässä lääkärille.
Lue myös: Valtava määrä naisia on tyytymättömiä rintoihinsa – tästä syystä tyytymättömyys on terveysriski
Tutkimuksen puhuvat rutiininomaista omatarkkailua vastaan
Käsitys siitä, ettei rintojen rutiininomaisella omatarkkailulla ole vaikutusta syöpäkuolleisuuteen, perustuu tutkittuun tietoon.
Suurimpaan vuonna 2002 ilmestyneeseen satunnaistettuun tutkimukseen osallistui yli 250 000 kiinalaista naista. Tutkijat havaitsivat, ettei rintojen kuukausittaiseksi suositeltu omatarkkailu johtanut pienempään rintasyöpäkuolleisuuteen. Lisäksi syöpä oli sekä omatarkkailijoilla että verrokeilla yhtä usein levinnyt kainaloon.
Näyttöä omatarkkailun tehosta syöpäkuolleisuuden vähentämisessä ei ole saatu muissakaan tutkimuksissa. Tästä syystä rutiininomaista omatarkkailua ei useinkaan mainita hoitosuosituksissa.
Kiinalaistutkimuksen tuloksia tulkittaessa on kuitenkin otettava huomioon, ettei tutkimuksen aikana Kiinassa järjestetty yleistä mammografiaseulontaa. Tutkimusten perusteella ei siis tiedetä, miten rintojen omatarkkailu mahdollisesti vaikuttaa syöpäkuolleisuuteen yhdessä seulontojen kanssa. Myös kulttuurilliset tekijät saattavat vaikuttaa siihen, kuinka hanakasti hoitoihin hakeudutaan.
Mammografiaseulonnat vähentävät tutkitusti rintasyöpäkuolleisuutta
Suomessa maksuttomiin mammografiaseulontoihin kutsutaan 50–69-vuotiaat naiset. Kuvituskuva.
Tehokkaimmaksi todettu tapa vähentää rintasyöpäkuolleisuutta on mammografiaseulonta. Se vähentää Suomessa seulontaan osallistuvien rintasyöpäkuolemia noin kolmanneksella. Mammografiaseulonnoissa löydetään noin 40 prosenttia rintasyöpätapauksista. Osa rintasyövistä löytyy myös seurantaluonteisissa mammografioissa, joihin esimerkiksi vaihdevuosien hormonikorvaushoitoja käyttävä nainen saatetaan ohjata.
Suomessa rintasyövän maksuttomiin seulontoihin kutsutaan 50–69-vuotiaat naiset noin kahden vuoden välein. Tämän ikäisistä naisista reilut 80 prosenttia osallistuu rintasyöpäseulontoihin. Esimerkiksi vuonna 2016 seulontamammografiaan osallistui noin 313 000 naista. Heistä lähes 2000:lta löytyi rintasyöpä tai sen esiaste.
Yli 60 prosenttia rintasyövistä löydetään yli 60-vuotiailta naisilta, mutta nuorempiakin sairastuu. Alle 50-vuotiailla naisilla mammografian erotuskyky voi olla heikompi tiiviin rintarauhaskudoksen takia. Seulonnan laajentamista 70–74-vuotiaisiin on suositeltu harkittavaksi. Seulontaiän ulkopuolelle jäävien naisten on hyvä olla tietoisia rinnoistaan ja hakeutua näytille, jos he havaitsevat muutoksia.
Toki myös seulontaikäisten tulee tuntea rintansa. Toisinaan mammografiassa ei havaita mitään huolestuttavaa, mutta muutaman kuukauden kuluttua rintojaan tutkaillut nainen hakeutuu lääkäriin ja hänellä todetaan rintasyöpä. Kyseessä on silloin intervalli- eli välisyöpä, jolla tarkoitetaan seulontojen välissä ilmenevää rintasyöpää. Valtaosa välisyövistä johtuu siitä, että nopeasti etenevää kasvainta ei ollut seulontakuvauksen aikaan vielä mahdollista havaita.
Mammografiassa eivät aina erotu myöskään mattomaisesti kasvavat syöpäkasvaimet.
Lue myös: Lisääkö mammografia rintasyöpäriskiä? Lääkäri vastaa
Hakeudu lääkäriin, jos huomaat jotain huolestuttavaa
Vehmanen summaa, että kukin voi valita itselleen luontevan tavan seurata rintojaan. Olennaista on hakeutua lääkärin arvioon, jos huomaa jotain huolestuttavaa.
Merkittävä osa rintasyövistä löytyy seulontaikää nuoremmilta tai sitä vanhemmilta naisilta. Omien rintojen tunteminen voi auttaa havaitsemaan uuden muutoksen myös seulontakuvausten välillä, vaikka vain seulonnoilla on todistettu teho rintasyöpäkuolemien välttämisessä.
Lue myös: Mervi, 58, koki olevansa elämänsä kunnossa, ja yrityskin menestyi – kun viimein oli aikaa rauhoittua, elämä järjesti karun tuplayllätyksen: "Huusin varmaan niin kovaa, että koko sairaala kuuli"
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Videolla näytetään, miten rinnat olisi hyvä tutkia – ainakin silloin tällöin.
Osittaislähteet: Terveyskirjasto, Kaikki syövästä, Lääkärilehti