Mervi, 58, koki olevansa elämänsä kunnossa, ja yrityskin menestyi – kun viimein oli aikaa rauhoittua, elämä järjesti karun tuplayllätyksen: "Huusin varmaan niin kovaa, että koko sairaala kuuli"

Elokuussa Mervi ajatteli, että hänellä olisi viimein aikaa ottaa rauhallisesti. Yrityksellä kulki hyvin ja kuntoremontti tuotti tulosta. Kuukauden kuluttua Mervi sai kuulla sairastavansa rintasyöpää. Nyt hän elää yrittäjän eläkevakuutuksen turvin, mutta eipä rahaa juuri kulu, kun rankat syöpähoidot vievät voimia – nyt on aikaa vain olla.

Vasta huhtikuussa Mervi Varjola, 58, oli aloittanut kuntoremontin. Se alkoi tuottamaan tulosta, ja Mervi tiesi, että hän on menossa oikeaan suuntaan.

– Olin elämäni kunnossa, Mervi luonnehtii.

Aiemmin aikaa itsestään huolehtimiselle ei ollut juuri ollut. Orimattilassa asuva Mervi perusti viisi vuotta sitten jalkahoitolan, Jalkahoitola Päkiän, joka oli syönyt paljon aikaa ja voimavaroja. Yrittäjyyden rinnalla Mervi oli toiminut äitinsä omaishoitajana ja saattanut vanhempansa hautaan.

Kuntokuuria oli jatkunut noin puolen vuoden ajan, kun Mervi huokaisi helpotuksesta. Yritys teki hyvää tulosta ja äidin kuoleman aiheuttama suru oli tasaantunut. Nyt Mervi voisi tehdä töitä kohtuullisemmissa määrin ja itseään säästäen.

– Mutta elämä järjestikin vähän toisenlaisen säästöliekin.

Kaksi syöpädiagnoosia kuukauden sisään

Syyskuun loppupuolella Mervi sai kylmäävän puhelun. Lääkäri soitti. Hänellä olisi huonoja uutisia. Muutama viikko sitten tehty mammografia oli paljastanut, että Mervillä oli syöpä.

Mervistä tuntui kuin hän olisi rysähtänyt 150 kilometrin tuntivauhdista suoraan päin seinää. Hänellä ei ollut ollut mitään oireita rintasyövästä.

Aivan kuin Mervin syövässä ei olisi ollut tarpeeksi kestämistä, elämä järjesti vielä toisen julman yllätyksen. Vain kuukausi Mervin rintasyöpädiagnoosin jälkeen, samaan aikaan kun kasvain oli leikattu rinnasta, hänen puolisonsa sai kuulla sairastavansa virtsarakkosyöpää.

– Huusin varmaan niin kovaa, että koko sairaala kuuli.

Sairastuminen pisti yrittäjän kovan paikan eteen

Mervi ei voinut noin vain jäädä sairauslomalle puolisonsa kanssa. Mervillä oli yrityksen asiat hoidettavanaan. Kaiken kaaoksen keskellä hän kävi läpi yrityksen laskuja ja teki laskelmia, etsi itselleen sijaisen ja neuvotteli lainat jäihin. Itkun ja väsymyksen keskellä urakka tuntui hyvin raskaalta.

– Kyllä jokaisella yrittäjällä, varsinkin yksinyrittäjällä pitäisi olla jotkut vara-aivot. Entä jos olisit kuukauden koomassa? Olisi joku, joka tietäisi vähän missä mennään ja pystyisi pistämään asiat kuntoon, Mervi sanoo.

Säästäväisenä naisena Mervi ei myöskään ollut maksanut sairaus- tai syöpävakuutusta itselleen. Mervi joutui turvautumaan yrittäjän eläkevakuutuksesta saamiinsa rahoihin. Ei niillä leveästi eletä, mutta ei sellaiseen olisi enää energiaakaan.

Onneksi Kela korvaa syöpähoitoihin käytettävät lääkkeet. Ja onneksi Mervi löysi jalkahoitolaansa sijaisen. Ei tarvitse kaiken kukkuraksi laittaa lappua luukulle.

Nyt on aikaa tehdä asioita, joita ei ennen ehtinyt

Syöpä on pakottanut Mervin pysähtymään. Nyt vakavasti sairastunut aviopari elää päivän kerrallaan, kummankin vointia kuunnellen.

Mervi on tällä hetkellä väsyttävissä syöpähoidoissa, joiden vuoksi hän elää puolentoista viikon sykleissä. Kolmen viikon välein annettava hoito vie voimat puoleksitoista viikoksi. Sen jälkeen on viikko ”normiaikaa” ennen uutta hoitokertaa.

– Kyllähän tällainen vakava sairaus pistää voimavarat koetukselle, kun pitäisi jaksaa liikkua, tehdä hyvää ruokaa ja huolehtia kodista, mutta ei vaan jaksa, Mervi sanoo.

Onneksi hänellä on vahva tukiverkosto, joka auttaa arjen haasteissa. Terveydenhuollon kautta Mervi on saanut myös psykologista tukea.

Joutilaisuuden opettelu on ollut Merville rankkaa. Energia ei riitä touhuamiseen, mutta toisaalta nyt on aikaa tehdä jaksamisensa mukaan asioita, joihin tunnit eivät aiemmin riittäneet. Saa vain levätä ja kuunnella itseään. Tehdä käsitöitä ja ruokaa, kun siltä tuntuu. Kuunnella äänikirjoja ja rentouttavaa musiikkia, antaa vain itsensä olla ja ajatusten tulla.

Tylsyys tuo tilaa oivalluksille. Sellaisen Mervikin on saanut, kun on kelannut läpi yrittäjyysprojektiaan.

– Et sä kyllä mitään kultaista kruunua saa, vaikka vedät 16 tunnin työpäiviä. Menetät vain terveytesi.

Vapaa-aikaa saisi olla terveelläkin

Monelle työ on suuri osa identiteettiä. Halu menestyä uralla haukkaa päivästä leijonanosan. Aikaa omasta itsestään huolehtimiselle ja aidolle vapaa-ajalle ei ole. Sitä alkaa syömään mitä sattuu, liikunta jää minimiin eikä unellekaan riitä aikaa. Epäterveelliset elämäntavat sairastuttavat.

Mervikin tietää, että moni vetää itsensä piippuun. Mutta ei sitä ajattele, että itselleen niin kävisi. Kuten ei ajattelisi, että sairastuisi syöpäänkään. Mervi puoltaa 8-8-8-mallia: kahdeksan tuntia töitä, kahdeksan tuntia vapaa-aikaa ja kahdeksan tuntia unta.

– Jos ja kun tulen palaamaan töihin, niin kyllä silloin ihan toisenlaiset päivät tulee olemaan. Sitä pärjää vähemmälläkin rahalla, ennemmin arvostan vapaa-aikaa ja sitä, että saan hoidettua itseäni.

Pysähdy kuuntelemaan itseäsi

Edellisinä vuosina Mervi on lähtenyt aviomiehensä kanssa Etelä-Suomen synkkää talvea pakoon ulkomaille. Tänäkin vuonna suunnitteilla oli matkata Madeiraan. Reissu jäi kuitenkin vain haaveeksi.

Mervi perheineen viettää tänä vuonna joulua Orimattilassa. Tarkoituksena on tehdä oman näköinen juhla, johon ei kuulu sen suurempia hössötyksiä eikä välttämättä edes perinteistä jouluruokaa. Kunhan perhe saa olla yhdessä.

Joulua pidetään pysähtymisen aikana. Mervi toivoo, että ihmiset seisahtuisivat kuuntelemaan itseään muulloinkin. Onko kaikki kiire sen arvoista, että polttaa itsensä loppuun? Vai pitäisikö elää enemmän itseään säästäen ja itsestään huolta pitäen? Niin, että työpäivien jälkeen jäisi vapaa-aikaa ja uurastamisen päättymisen jälkeen terveitä vuosia.

Lue myös:

    Uusimmat