Vähittäiskaupan suuret toimijat kertovat, että niiden ruoan verkkokauppatoiminta on kasvanut runsaasti koronaviruksen tuomana poikkeusaikana. Suomalaisverkkokauppoja vaivaa kainous kertoa poikkeusajan tuomista hyvistä tuloksista.
Sekä Kesko että S-ryhmä kertovat ruoan verkkokaupan asiakasmäärien säilyneen ennätyksellisen korkealla myös poikkeusolojen kevennyttyä. Kesko kertoo kesäkuun ruoan verkkokauppamyynnin olleen viisinkertaista viime vuoteen verrattuna.
Myös muut suomalaiset verkkokaupat ovat hyötyneet poikkeustilanteesta. Verkkokauppa-asiantuntija Leevi Parsama kertoo STT:lle, että useat yritykset ovat kasvaneet verkkokaupassa kymmeniä tai jopa satoja prosentteja kevään aikana.
Koronaviruskevät vaikutti mittavasti suomalaiseen kaupankäyntiin. Kun rajoitustoimet iskivät, siirtyivät kansalaiset selkeämmin verkkokauppojen asiakkaiksi. Verkkokaupoille on jäämässä keväästä monenlaista oppia ja lopputuloksia. Selkein voittaja on kuitenkin selvillä.
Ruoan verkkokauppa otti suuren harppauksen, joka näkyy jatkossa suomalaisten ostotottumuksissa. Analyysiyhtiö Nielsen arvioi ruoan verkkokaupan markkinaosuuden olevan 0,6 prosenttia viime vuonna. Koronakevät on muuttanut tilannetta pysyvästi, alan suuret toimijat arvioivat.
Keskon chief digital officer Anni Ronkainen arvioi, että ruoan verkkokauppa tulee jäämään selkeästi korkeammalle tasolle kuin ennen koronakevättä.
– Näemme asiasta viitteitä jo kesäkuun kehityksessä, sillä vaikka olemme tulleet jo kevään huippuviikoista alas, oli kesäkuun myynti viisinkertaista viime vuoteen verrattuna. Uskomme, että tästä on tullut useille ihmisille pysyvä asiointitapa.
Yleensä kesäsesokin hiljentää verkkokauppaa.
– Nyt myynnin taso on pysynyt näin hyvänä. Minulla on luottavainen näkymä siihen, että nouseva ruoan verkkokaupan käyttö jatkuu vielä syksyllä. Näemme jo nyt sen, että aktiivisten ruoan verkkokaupan käyttäjien määrä on noussut. Se kertoo siitä, että ihmiset ovat omaksuneet uusia ostotottumuksia ja uuden palvelun, kertoo puolestaan SOK:n digitaalisten palveluiden päällikkö Matti Torniainen.
Volyymit kasvoivat hurjasti
Keskon Ronkainen näkee ruoan verkkokaupassa tapahtuneen selkeän digiloikan. Yhtiön ruoan verkkokaupan kasvu oli jo viime vuonna yli 100 prosenttia, mutta nyt keväällä se siirtyi aivan uusille luvuille.
– Kolikon kääntöpuolena tälle positiiviselle seikalle oli ehkä se, että volyymit kasvoivat hurjasti ja nopeammin kuin pystyimme ennustamaan. Tämän vuoksi varsinkin alkuryntäyksen aikaan asiakkaat joutuivat odottamaan turhankin pitkään tilauksiaan, Ronkainen sanoo.
Kesko on avannut maaliskuun lopusta heinäkuun alkuun ulottuvalla välillä 200 uutta ruoan verkkokauppaa. Verkkokauppojen määrä miltei kaksinkertaistui muutamassa kuukaudessa, nyt niitä on 451.
– Kiivaimpina aikoina menimme noin 20 kaupan viikkotahtia. Poikkeusaikana toteutimme kaiken etänä, joten tämä vaati kyllä meidän tiimeiltämme aivan erilaista tekemistä.
Tavoitteita ylitetty
S-ryhmän vähittäiskaupan osalta kasvu on ollut yhtäläisesti vahvaa.
– Vaikka kysyntä onkin tasaantunut, myynti on säilynyt korkealla tasolla. Olemme menneet kolminkertaisilla tasoilla verrattuna viime vuoden vastaaviin. Tällä hetkellä meillä on edelleen selkeästi ennätysmäärä aktiivisia asiakkaita ruoan verkkokaupassa, Torniainen kertoo.
Myös S-ryhmällä ruoan verkkokauppaa tarjoavien pisteiden määrä on kasvanut. Verkoston koko on kasvanut yli tavoitteiden, mikä oli alun perin noin 70 myymälää vuoden loppuun mennessä.
– Tavoitteemme tähän vuoteen lähtiessämme oli tuplata ruokakaupan verkostomme koko. Nyt olemme jo käytännössä ylittäneet sen tavoitteen. Olemme siis kiihdyttäneet selkeästi tahtia, Torniainen tiivistää kasvua.
Torniaisella on uskoa siihen, että jo selkeästi uutta jalansijaa ostotottumuksissa saavuttanut ruoan verkkokauppa voi saada vielä lisävauhtia syksymmällä.
– Uskon, että kun arki pyörähtää käyntiin lomien jälkeen käyntiin, niin kiire ja vapaa-ajan tarve aktivoivat taas asiakkaita tilaamaan verkkokaupasta.
Kuopan kautta kasvuun
Verkkokauppa-asiantuntija Parsama kuvaa yritysten toimineen neljällä osa-alueella poikkeusaikana.
– Välttämättömyystarvikkeita myyvät yritykset ovat saaneet jatkuvaa myyntiä. Kun ihmiset joutuivat pysymään kodeissaan, kotoiluun ja ulkoiluun liittyvien yritysten kauppa puolestaan kasvoi. Osa yrityksistä lähti kuopan kautta kasvuun, kuten esimerkiksi muodin suuret verkkokauppatoimijat.
Parsama antoi eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan raporttiin näkemyksensä pandemian vaikutuksista digitaaliseen kauppaan. Hän on työskennellyt pitkään verkkokauppojen kehittämisen parissa. Poikkeustilasta kärsijöihin kuuluvat erityisesti palveluita verkossa myyvät yritykset.
– Kaikki matkailu-, viihde- ja palvelualan verkkokaupat olivat suurissa vaikeuksissa. Tietyissä suurissa paikoissa tilanne oli jopa todella karu. Kuten laskettelukeskuksissa, jotka joutuivat valtion päätöksellä laittamaan paikat kiinni kesken parhaan sesongin , Parsama kuvailee.
Suuri kasvu nähtävillä
Parsama näkee kahdenlaista toimintatapaa, kun yritykset yrittävät pärjätä kurimuksessa. Osa pysyttelee vanhassa liiketoimintamallissaan ja kamppailee olemassaolostaan. Osa taas reagoi vastoinkäymisiin ja alkaa hakea uutta liiketoimintamallia.
– Yleisesti ottaen kuitenkin verkkokaupat ovat kasvaneet kymmeniä prosentteja ja osa jopa satoja. Eräs arvostettu suomalainen brändi, jolla on pari-kolmekymmentä omaa myymälää ja iso jälleenmyyjäverkosto, kertoi verkkokauppansa myyneen toukokuussa yksinään enemmän kuin kaikki heidän myymälänsä ja verkkokauppansa yhdessä vuosi sitten. Tuollainen antaa kuvaa volyymeista.
Parsama muistuttaa, että ruoan verkkokauppa poikkeaa luonteeltaan selvästi muusta verkkokauppakentästä.
– Ruokakasseja myydään kuitenkin vain sellaisen muutaman kymmenen kilometrin sisälle. Pelkästä ruoan verkkokaupasta keskusteleminen ei kerro verkkokaupasta kaikkea, Parsama sanoo.
Hän muistuttaa globaalisuuden huomioimisesta.
– Kukaan ei voi tehdä kansainvälisesti menestyvää ruoan verkkokauppaa Keminmaalta käsin, mutta menestyvän nuorisotrendikaupan voi.
Myös ulkomaat vaikuttivat
Ruoan verkkokauppa on kuitenkin selkeästi Suomen verkkokauppakentän suurin voittaja poikkeusajan vaikutuksissa.
– Kun esimerkiksi ikäihmisten on ollut valtiovallan ohjeistuksen mukaisesti pakko välttää kaupassa käyntiä, on heidän pitänyt itse tai heidän lapsiensa tai lapsenlapsiensa tilata ostoskasseja heille kotiin. Sitä kautta ihmiset ovat huomanneet, että tämä onkin järkevää ja toimivaa.
Parsaman mukaan digitaalisen kaupan, eli verkkokaupan ja siihen kietoutuvan saumattoman asiakkaan palvelemisen kokonaisuuden, menestykseen ei vaikuta aina yrityksen koko. Monesti massojen käyttäytymisen ennakointi on yksi voittavista elementeistä.
Poikkeusaikana yritykset ovat joutuneet kotimaan rajoitusten lisäksi miettimään asioitaan myös kansainväliseltä näkökulmalta.
– Esimerkiksi kovaa kasvua tekevä frisbeegolf-yritys Innovastore joutui mukautumaan ulkomaille myydessään muiden maiden koronapolitiikkaan. Yhdysvalloissa Kalifornian säädökset vaikuttivat heidän logistiikkaansa enemmän kuin koronavirustilanne Suomessa.
Kuluttajat hyötyvät
Parsama kertoo, että tilanne on myös poikkeusajan myrskyissä pärjänneille yrityksille eräällä tavalla haastava.
– Monet verkkokauppiaat eivät välttämättä uskalla sanoa sitä, että heillä meni hyvin rajoitusten aikana.
Tämä johtuu hänen mukaansa kokonaiskuvasta.
– Suomessa oli samaan aikaan yrityksiä, jotka ovat olleet suuressa pulassa. Monia kauppiaita vaivaa tässä tilanteessa kainous kertoa mahdollisista onnistumisistaan, Parsama pohtii.
Koko digitaalisen kaupan saralla Parsama näkee tapahtuneen selkeää kehitystä. Hän muistuttaa, että pakkotilanne on usein paras mahdollinen motivaatiotekijä. Verkkokaupassa ja digitaalisessa kaupassa saavutettu harppaus hyödyttää myös kuluttajia.
– Yritykset alkavat ymmärtää, miten ne herättävät kiinnostusta, tuottavat tietoa ja tukevat asiakkaiden ostopäätöksiä. Yritysten on pakko tiedostaa monia asioita, mutta ennen kaikkea, kenelle he myyvät, mikä on heidän asiakassegmenttinsä. Se palvelee aina myös kuluttajaa.