Luonnonvarakeskuksen mukaan ruuan hinta voi nousta tänä vuonna jopa kymmenen prosenttia viime vuodesta. Nousupaineita on etenkin vilja-, liha- ja maitotuotteiden hinnoissa.
Ruuan tuotantokustannukset ovat kasvaneet viime vuodesta lähtien läpi koko ketjun. Mattias Anomaan tila Hattulassa tuottaa nautaa, sikaa ja viljaa. Yrittäjällä on monta kasaantunutta kriisiä sylissä.
– Viime kesän huono sato oli alkusysäys, sitten energiahintojen nousu sen jälkeen ja vielä tänä keväänä Ukrainan sota. Siinä on kolme pääsyytä, jotka on ajanut tuottajahinnat nousuun ja kustannukset nousuun, Anomaa kertoo.
Lue lisää: Kotitalouden ruokalasku voi kasvaa tänä vuonna yli 500 eurolla
Sota Ukrainassa vaikuttaa etenkin viljavarantoihin maailmassa. Yhdessä Ukraina ja Venäjä ovat vastanneet lähemmäs kolmanneksesta maailman vehnäkaupasta.
Loppuvuonna edessä kova hinnannousu
Suomi on viljojen suhteen omavarainen, mutta raju hinnannousu vaikuttaa myös täällä, sillä valtaosa viljasta menee eläinten rehuksi. Lihan kallistumiseen on syytä varautua kesän ja syksyn aikana.
Lue myös: Ruoan hintojen nousu huolestuttaa suomalaisia: "Raakaa touhua"
Tuottajan näkökulmasta hinnat nousevat kuitenkin liian myöhään. Kustannukset nousevat viikoittain, mutta kauppatavaran hinta sovitaan puoli vuotta etukäteen.
– Ongelma on se, että joka viikko tulee hinnankorotusilmoituksia sähköpostiin. Samaan aikaan meidän hinnat neuvotellaan kolmen kuukauden sykleissä ja vielä muutama kuukausi etukäteen, Anomaa kertoo.
– Käytännössä saamme nyt sellaista hintaa, mitä meidän olisi pitänyt saada kolme kuukautta sitten, hän täsmentää.
Nopeampi reagointi toiveena
Maatalouden kannattavuudesta ja keskittyneestä päivittäistavarakaupasta on ärähtänyt pariin otteeseen myös maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk.). Hänen mukaansa kaupan keskusliikkeiden tulokset korona-aikana eivät ole heijastuneet tuottajahintoihin.
Lue lisää: Ministeri Antti Kurvinen uhkaa kaupan keskusliikkeitä lakimuutoksilla
Ministeri Kurvinen: "Vastuu suomalaisen maatalouden kannattavuudesta jää kaupalle ja elintarviketeollisuudelle"
Anomaa toivoisikin, että tuotannon kustannuksiin pystyttäisiin reagoimaan nopeammin.
– On hyviä aikoja ja huonoja aikoja, mutta keskimäärin pitäisi olla kohtalaista.