Jopa miljardille ihmiselle saataisiin ruokaa, jos tuotantoeläimiä ruokittaisiin ihmisravinnoksi kelpaavien ruokakasvien sijaan maatalouden sivuvirroilla ja viljelykasvien tähteillä.
Tähän tulokseen päätyivät Aalto-yliopiston tutkijat etsiessään ratkaisuja maailman ruokakriisiin. Tällä hetkellä kolmannes maailman viljasta ja neljäsosa kalansaaliista syötetään tuotantoeläimille.
Noin kymmenesosa maailman väestöstä kärsii aliravitsemuksesta ja ilmastonmuutoksen myötä viljelyolosuhteet heikkenevät entisestään. Samaan aikaan tuotantoeläimille syötetään valtavat määrät ihmisravinnoksi kelpaavia ruokakasveja. Aalto-yliopiston tutkijoiden mukaan ruokaa riittäisi enemmän ihmisille, jos tuotantoeläimiä ruokittaiisin maatalouden sivuvirroilla ja viljelykasvien tähteillä.
– Me laskettiin, että jopa 13 prosenttia enemmän pystyttäisiin tuottamaan ruokaa ja se tarkottaisi jopa miljardia ihmistä eli miljardin ihmisen energiantarvetta, arvioi Aalto-yliopiston tutkijatohtori Vilma Sandström.
Noin kolmannes maailmassa kasvatetuista viljoista syötetään tuotantoeläimille.
Kolmasosa viljasta syötetään eläimille
Tällä hetkellä kolmannes maailman viljasta ja neljäsosa kalansaaliista syötetään tuotantoeläimille. Sen sijaan niitä voisi ruokkia maatalouden ja ruokateollisuuden sivuvirroilla ja tähteillä, esimerkiksi erilaisilla kuorilla ja puristeilla tai naateilla.
– Tällä hetkellä me käytetään jo näitä sivuvirtoja eläinten ruokinnassa ja kalojen ruokinnassa, mutta meillä on mahdollisuudet lisätä niiden käyttöä. Mitään kauhean mullistavia muutoksia ei tarvittaisi. Enemmän kyse on siitä, että saataisiin sivuvirtojen tuotanto ja kysyntä kohtaamaan, toteaa Sandström.
Ihmisille riittäisi enemmän ruokaa, jos tuotantoeläimet ruokittaisiin tähteillä ja sivuvirroilla.
Tähteet ja sivuvirrat rehuksi
Se mahdollisuus on otettava huomioon, että tuotantoeläinten tuotto voisi laskea, jos niitä ruokittaisiin vain tähteillä ja sivuvirroilla.
– Monet näistä sivuvirroista ovat sellaisia, että ne eivät vaikuta ollenkaan eläinten tuottavuuteen, mutta jos halutaan maksimaalisesti käyttää tätä potentiaalia, niin toki on sellaisia sivuvirtoja, vaikka viljan tähteitä, jotka vähentäisivät eläinten tuottavuutta. Toki se pitäisi ottaa huomioon, pohtii Sandström.
Kaikki, mitä eläimille syötetään, ei välttämättä kelpaa suoraan ihmisravinnoksi.
– Monet kysymykset liittyvät kulttuurisiin mieltymyksiin. Esimerkiksi, että ihmiset eivät halua syödä pieniä kaloja, joissa on paljon ruotoja. Vaikka prosessoimalla me pystyttäisiin muuttamaan niitä sellaiseen muotoon, että ihmiset niitä haluaisivat syödä, huomauttaa Sandström.
Maailman kalansaaliista neljännes syötetään tuotantoeläimille.
Muutos voisi tapahtua nopeasti
Ruokajärjestelmän muutos voisi tapahtua nopeastikin.
– Jo tällä hetkellä me pystyttäisiin muuttamaan ihan tulevien vuosien aikana meidän käytäntöjä siihen suuntaan, että pystyttäisiin lisäämään sivuvirtojen käyttöä eläinten ruokinnassa. Tarvitaan erilaisia aloitteita, että saadaan tuottajat ja sivuvirtojen käyttäjät yhteen ja toisaalta esimerkiksi rehuteollisuus voi kehittää erilaisia prosessointitapoja sivuvirroista, jotta niistä voisi tehdä erilaisia rehuja eläimille, sanoo Sandström.
Ruokahävikin puolittaminen auttaisi paljon
Toinen merkittävä mahdollisuus helpottaa ruokakriisiä on ruokahävikin pienentäminen. Jos se puolitettaisiin, ruokaa riittäisi entistä useammalle.
– Jos otettaisiin nämä molemmat huomioon, jopa neljännes enemmän ruokaa pystyttäisiin tuottamaan ihmisille, laskee Sandström.
YK:n mukaan maailman väkiluku saavuttaa 8 miljardin rajan marraskuun puolivälissä.