Kulttuurinen omiminen on sanapari, joka on tullut monille tutuksi viimeisten vuosien aikana. Se tarkoittaa laveasti ilmaistuna jollekin kulttuurille ominaisen piirteen tai asian hyödyntämistä sille vieraassa ympäristössä.
Yleensä se ymmärretään niin, että enemmistön edustaja käyttää vähemmistön kulttuuriin kuuluvaa asiaa hyväkseen ilman lupaa. Suomessa puhe kohdistuu usein saamelaisten käyttämiin perinneasuihin tai niiden osiin, joita valtaväestön edustajat käyttävät.
Asia nousi valtakunnalliseen keskusteluun muun muassa vuonna 2019, kun näyttelijä-kansanedustaja Pirkka-Pekka Petelius pyysi julkisesti anteeksi sketsisarjoissa esittämiään saamelaishahmoja. Sketsejä tehtiin 1980-luvun lopussa ja 1990-luvun alussa.
Katso inarilaisen rap-muusikon Ailu Vallen haastattelu kokonaan MTV Katsomossa tästä!
Taustalla tietämättömyys
Saamelaisen räppärin Ailu Vallen mukaan kulttuurisessa omimisessa kyse on usein tietämättömyydestä saamelaista kulttuuria kohtaan. Kulttuurisen omimisen kritisointi herättää usein voimakkaimmat tunteet juuri heissä, jotka asiasta tietävät vähiten.
– Nämä ovat herkkiä asioita, eikä näistä erikseen hirveästi toitoteta, Valle sanoo.
Tietoa saamelaisesta kulttuurista on Vallen mukaan kyllä saatavilla. Aivan yhden klikin päässä se ei kuitenkaan ole, jos ei tiedä, mistä etsiä.
Perinneasut henkilökohtaisia
Tuoreimpana saamelaisten pilkkaamisesta syytettiin Extremerun-juoksutapahtumaa, joka jakoi elokuun lopussa sosiaalisessa mediassa videon osallistujista saamelaisten perinneasuissa. Asiasta uutisoineen Iltalehden mukaan video poistettiin myöhemmin.
Valle ei tunne kyseistä tapausta, mutta kommentoi perinneasujen käyttöä yleisellä tasolla.
Saamelaisten kansanpuvut, eli gaktit, ovat henkilökohtaisia ja ne tehdään usein suvun sisällä. Puvuista näkyvät sukusiteet ja suhde yhteisöön, Valle kertoo.
– Jos se on jonkun muun ihmisen kuin saamelaisen päällä, niin silloinhan se ei tietyllä tavalla mene oikein.
Vallen mukaan eri asia on, jos saamelaiset itse ovat pukeneet perinnepuvun toiselle ihmiselle. Silloin taustalla on yhteisön hyväksyntä.
Katso inarilaisen rap-muusikon Ailu Vallen haastattelu kokonaan MTV Katsomossa tästä!
Joiulla traaginen historia
Asujen lisäksi Valle antaa toisen esimerkin, saamelaisen joiku-laulun väärinkäytön.
– Jos joikua käyttää esimerkiksi matkailumarkkinoinnissa, jossa yrityksen on tarkoitus tehdä mahdollisimman paljon rahaa, mutta lupaa ei ole kysytty saamelaisilta itseltään, niin silloin se on sitä kulttuurista omimista.
Joiun osalta historia on väkivaltainen. Saamelaisilta kiellettiin ilmaisutapa satoja vuosia, ja siitä sai fyysisiä ja taloudellisia rangaistuksia.
– Joiku koettiin synniksi johonkin 60–70-luvuille asti.
Katso inarilaisen rap-muusikon Ailu Vallen haastattelu kokonaan MTV Katsomossa tästä!
Seuraukset olivat vakavia. Pahimmissa tapauksia saamelaisia on muinoin poltettu elävältä joikauksen takia, Valle kertoo.
Historiaan peilaten on Vallen mukaan täysin ymmärrettävää, että saamelaiset ottavat kantaa heidän kulttuuriinsa koskeviin kysymyksiin julkisessa keskustelussa.