Kansanedustaja Annika Saarikko kertoi torstaina jättävänsä keskustan puheenjohtajuuden kesäkuun puoluekokouksessa. Samalla hän kertoi perheeseen heinäkuussa syntyvästä kolmannesta lapsesta. Ilmoitus aloitti saman spekulaatiot puheenjohtajakisaan lähtevistä.
Lusikkansa soppaan laittoi myös Pöllöraati, jossa istuivat tällä kertaa MTV:n yhteiskuntatoimituksen päällikkö Eeva Lehtimäki, Iltalehden politiikan ja talouden toimituksen päällikkö Juha Ristamäki sekä tietokirjailija Katleena Kortesuo.
Kärkiehdokkaista kansanedustajat Antti Kaikkonen ja Antti Kurvinen kertoivat tuoreeltaan harkitsevansa rauhassa mahdollista ehdokkuutta. Julkisuudessa on mainittu myös muun muassa Petri Honkosen, Hilkka Kempin ja Tuomas Kettusen nimet.
Juha Ristamäki muistuttaa, että puheenjohtajakisa tarjoaa mahdollisuuden puolueelle nostaa profiiliaan ja kannatustaan eurovaalien kynnyksellä. Keskustalaisten itsetuntoa nostaa myös Olli Rehnin kohtuullisen hyvä tulos presidentinvaaleissa.
Lue myös: Annika Saarikko ilmoitti odottavansa kolmatta lastaan, herkistyi suorassa lähetyksessä
Mutta voiko keskustan puheenjohtajakilpailusta edes puhua ilman Paavo Väyrystä?
– Väyrynen on tehnyt nyt elämässään toisen kerran virheen. Ensimmäistä hän ei edes itse muista, mutta loppuvuodesta hän erosi keskustan jäsenyydestä. Tai ainakin kertoi eronneensa. Eli hänen pitäisi liittyä uudestaan, jotta pääsisi kesällä kilvoittelemaan, Ristamäki sanoo.
Raati pohti, onko puheenjohtajakilpailussa käymässä kuten presidentinvaaleissa, jossa kärkiehdokkaiden välillä ei ollut kovin suuria eroja. Kärkiehdokkaat ovat olleet puolueen ytimessä viime vuodet.
– Lisäksi voi kysyä, kenen kanssa keskusta mahtuu hallitukseen. Sipilän hallituskauden kova talouslinja romahdutti puolueen kannatuksen. Vaalitappion jälkeen mentiin Rinteen-Marinin hallitukseen eikä sekään ollut hyvä. Jotenkin tuntuu, etteivät he mahdu hallitukseen kuin itsensä kanssa, Eeva Lehtimäki totesi.
Äärimaltillisuus vastalääke polarisaatioon
Katleena Kortesuo lähti pohtimaan keskustan mahdollisuuksia nykyisessä vastakkainasettelun maailmassa. Hän peräänkuulutti polarisaation vastaiseksi reseptiksi äärikeskustalaisuutta ja äärimaltillisuutta.
– Mutta eivät he kykene siihen. Maaseudulla oli ennen valtava väestö mutta eipä ole enää. Ja maaseudullakin asujat ovat nykyään aika kaupunkilaisia. Yritä siinä sitten tupailtaperinnettä rakentaa hirsiseinien sisällä, Kortesuo pohtii.
Raati arvioi, että keskustassa on toistaiseksi laskettu väärin hallituksen uudistusten vaikutus puolueiden kannatukseen. Kovasta linjasta huolimatta tai ehkä juuri siksi esimerkiksi perussuomalaisten kannatus on ollut hyvin vakaata.
– Kylmä tosiasia politiikassa on se, että jos vain kyttää toisen romahtamista, niin ei tule menestymään. Oma tarina pitää saada kuntoon. Niin kuin (Juha) Sipilän aikana oli tämä ”Suomi kuntoon”, Juha Ristamäki toteaa.
– (Sanna) Marinin hallituksessa keskusta sai myös monia asioita läpi. Siksi ihmettelenkin heidän tuskailuaan ja mudassa makaamista, miten hirveää siinä hallituksessa oli, Eeva Lehtimäki muistuttaa.