Peruskorjauslainan saanti on vaikeutunut asiantuntijoiden mukaan erityisesti pienten, alle kymmenen osakkaan taloyhtiössä, joita on Suomessa 45 000 kappaletta.
Kiinteistöliiton arvion mukaan supistuvilla alueilla olevista taloyhtiöistä ei kannattaisi korjata 15 prosenttia ja kasvavilla alueilla viittä prosenttia yhtiöistä. Kokenut kiinteistönvälittäjä kertoo, että hän on törmännyt viime vuosina joihinkin yhtiöihin, jotka eivät ole saaneet lainaa, joten niitä täytyy olla jopa satoja.
– Pääkaupunkiseudulla sadat talonyhtiöt ovat ajautumassa luottokelvottomiksi eli pankit ei anna tuleviin remontteihin enää lainaa, kertoo kiinteistönvälittäjä Erkki Murto-Koivisto, Suomen AsuntoSatama Oy:stä.
Taloyhtiön hankala tilanne voi päättyä myös hyvin, jos tontin sijainti on hyvä, kuten yhdeksän asunnon rivitaloyhtiössä Vantaalla.
– Asuntojen arvo oli noin 230 000 euroa, kun talonyhtiötä tutkittiin ja tehtiin kuntoarvio, niin asuntojen korjausvelka oli samaa luokkaa. Siinä yhtiössä onni oli, että se tontti oli jäätävän arvokas, joten tarina päättyi onnellisesti.
Ongelmarakenteita myös 90-luvun taloissa
Korjausrakentamisen kohteita koko maassa arvioiva Raksystems Insinööritoimiston asiantuntija kertoo surullisen esimerkin Espoosta.
– Espoossa on ollut kohteita, joissa meitä on pyydetty suunnittelemaan valesokkelirakenteiden kunnostamista, mutta olen joutunut sanomaan yhtiölle, että on jopa halvempaa purkaa tämä, sanoo projektipäällikkö Jari Kauppinen.
Kauppinen muistuttaa, peruskorjausta vaativissa taloissa asuvia, että asuntohan maksetaan aina kolmeen kertaan.
– Se maksetaan, kun ostetaan ja se maksetaan, kun korjataan ja se maksetaan kolmanteen kertaan vastikkeissa. Tämä pitäisi ymmärtää, kun pohditaan tarpeellisia ja välttämättömiä peruskorjauksia.
Suomen asuntokantaan kertyy korjausvelkaa vuosittain lähes kahdeksan miljardin euron verran.