Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen vastaa lukijoidemme liikenneturvallisuusaiheisiin kysymyksiin joka viikko. Lähetä oma kysymyksesi osoitteeseen lifestyle@mtv.fi.
Kysymys: Jos haluaa ajaa linja-auton tai yhdistelmän imussa maksimoidakseen sähköauton toimintamatkan, mikä on oikea ajoetäisyys?
Vastaus: Tuo on kysymys, jota valitettavasti ruoditaan aika-ajoin useilla sähköautoilupalstoilla sosiaalisessa mediassa. Olennaista on pitää mielessä, että toimintamatkan maksimointia ei pidä missään tapauksessa priorisoida turvallisuuden edelle.
Pitämällä riittävää turvaväliä edellä ajavaan saavutetaan monta etua.
Lue myös: Liikenteessä on monia kirjoittamattomia sääntöjä, jotka on hyvä ottaa haltuun – "Alkeellisiin käytöstapoihin kuuluu, ettei..."
Siinä, missä edellä ajavan perässä roikkuva näkee vain tämän perän, kykenee hyvällä turvavälillä ajava havainnoimaan esimerkiksi liikennemerkit, pientareella olevan kevyen liikenteen, vastaantulevat tai sivuilta lähestyvät ajoneuvot, edessä olevat liikennetilanteet sekä mahdolliset tien pinnassa olevat vauriot tai vieraat esineet huomattavasti aiemmin.
Kun havainto kyetään tekemään ajoissa, jää myös reagointiin ja tilanteen edellyttämään toimintaan enemmän aikaa. Näin vältytään muun muassa yllättäviltä viimehetken väistöliikkeiltä tai peräänajolta.
Pitämällä kunnon turvaväliä edellä ajavaan parantaa myös omaa havaittavuuttaan muiden silmissä.
Artikkeli jatkuu videon alla.
2:03
Turvaväli säästää autoa ja kuljettajaa
Kelistä riippuen renkaat nostattavat tien pinnasta muun muassa vettä, kuraa, lokaa ja kiviä. Jos turvaväliä on riittävästi, nämä ehtivät laskeutua ennen kuin takana ajava on niiden lentoradalla.
Jos taas takana ajava on liian lähellä edellä ajavaa, saa hänen autonsa osumaa kaikesta tästä. Tällöin auto kuraantuu, sen konepeltiin ja tuulilasiin tulee kiveniskemiä, lasinpesunestettä ja pyyhkijänsulat kuluvat sekä tuulilasi naarmuuntuu – kaikki varsin tarpeettomasti.
Lue myös: Saako jarruvaloa vilauttaa takapuskurissa roikkujalle?
Kuljettajalle liian lähellä ajaminen on rasittavampaa. Reaktio- ja toimintakykyjen rajoilla ajettaessa mennään täysin edellä ajavan ehdoilla ja joudutaan tekemään toistuvia, äkkinäisiä, jarrutuksia. Ne tekevät ajonopeudesta heittelevän, mikä verottaa osansa toimintasäteestä.
Teknisiin järjestelmiin ei pidä tukeutua liikaa
Vaikka nykyaikaisissa sähköautoissa on usein mukautuva vakionopeudensäädin sekä automaattinen hätäjarrutusjärjestelmä, ei niiden toimintaan pidä sokeasti luottaa.
Järjestelmät eivät välttämättä kykene estämään peräänajoa, jolloin niiden toimintamahdollisuudet rajoittuvat törmäyksen seurausten lieventämiseen sen tapahtuessa alhaisemmalla nopeudella.
Mistä tietää, että turvaväli on riittävä?
Turvaväli on järkevintä määritellä sekunteina, jolloin sama ohje toimii niin taajama- kuin maantienopeuksissakin. Sekuntien laskeminen on myös helpompaa kuin metrimäärän arvioiminen.
Kun turvaväliä on vähintään neljä sekuntia, ollaan varsin oikealla tiellä: Edellä ajavan ohittaessa tietyn, valitun, kiintopisteen, aletaan laskea rauhallisesti neljään. Vasta sen jälkeen saadaan itse olla samaisen kiintopisteen kohdalla.
Toinen tapa pohtia turvavälin riittävyyttä on se, pystyykö säätelemään etäisyyttään edellä ajavaan pelkän kaasupolkimen avulla. Jos joutuu vähän väliä painamaan jarrua, ei turvaväliä ole riittävästi.