Tunteita eilen kuohuttaneen sairaalaselvityksen tehneen työryhmän puheenjohtaja kuvailee sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson (ps.) ensireaktiota työryhmän selvitykseen odottamattomaksi.
Juuso kommentoi tuoreeltaan eilen Ylelle, että esitys keskussairaaloiden vähentämisestä on tehty täysin ilman nykytilanteen syvällisempää analyysia ja eri vaihtoehtojen vaikutusarviointeja.
Ministeri ei siis asettunut itse asettamansa asiantuntijoista koostuvan työryhmän työn tueksi.
– Tässä on ollut – ei tätä työryhmää ajatellen, mutta koko hyvinvointialuetoimintaa ajatellen – aikamoista turbulenssia. Asiat vaihtelevat kohtuullisen nopeallakin aikajänteellä. Täytyy sanoa, että olihan se odottamatonta, mutta ei se niin hirveästi hämmästyttänyt, sanoo puheenjohtajana toiminut Päijät-Hämeen hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen STT:lle.
Lue myös: Ministeri Juuso lyttää esityksen sairaaloiden karsimisesta
Hän on koko ajan painottanut, että selvitys on lähtenyt puhtaasti lääketieteellisestä näkökulmasta, mutta sairaalaverkko on muutakin.
– Se, mikä oli yllätys on, että tämä meni niin poliittiseksi ja osittain myös poliittiseksi teatteriksi. Tästä on yritetty muodostaa kaikella tavalla vastakkainasettelua nimenomaan poliittiselta puolelta ja siihen ovat lähteneet vähän asiantuntijatkin mukaan.
Juuso vastasi STT:lle sähköpostilla tänään, että työryhmän esityksessä on kannatettavaa se, että asiantuntijat ylipäätään arvioivat sairaalaverkon tarkoituksenmukaisuutta.
Hänen mukaansa hallitus alkaa keskustella sairaalaverkoston karsimisesta kevään aikana ja tavoitteena on, että esitys tarvittavista lainsäädäntömuutoksista voitaisiin antaa ensi syksynä.
Kemi ja Savonlinna jo hallitusohjelmassa
Työryhmän ajatuksena on, että jatkossa jokaisella hyvinvointialueella on vain yksi ympärivuorokautisesti päivystävä sairaala – joko yliopistollinen sairaala, keskussairaala tai akuuttisairaala. Akuuttisairaaloissa ei olisi ympärivuorokautista leikkaussalivalmiutta, synnytyksiä eikä tehohoitoa.
Tämä on suututtanut muun muassa Kemin ja Savonlinnan sairaaloiden puolesta. Hallitus on kuitenkin jo päättänyt, että niiden erillisrahoitusta ympärivuorokautisen päivystyksen järjestämiseksi ei jatketa enää vuoden 2025 jälkeen.
Lue myös: Työryhmän ehdotus julkistettiin: Tällainen olisi Suomen sairaalaverkko 2030
Tämän voisi tulkita niin, että kun erillisrahoitus loppuu, loppuu myös laaja ympärivuorokautinen päivystys näissä sairaaloissa?
– Näin ymmärtäisin tämän asian, mutta tämä ei mene ihan pelkästään asiantuntija-asiana, vaan tällä on poliittisiakin ulottuvuuksia, Virolainen sanoo.
Edellinen hallitus teki Kemin ja Savonlinnan kohdalla pysyvän poikkeussääntelyn. Juuso vastasi STT:lle sähköpostilla, että erillisrahoituksesta luovuttiin hallitusohjelman mukaisesti eikä sitä enää avata.
Lue lisää: Erikoislääkärit: Päivystysten keskittäminen pahentaa ruuhkia, syventää henkilöstöpulaa ja heikentää hoitoa
– Sairaaloiden toimintakulut katetaan hyvinvointialueille suunnattavalla yleiskatteellisella rahoituksella sote-uudistuksen perusperiaatteiden mukaisesti, Juuso vastasi.
Lisäksi Suomessa on sairaaloita, jotka ovat saaneet päivystää niin sanotusti toisin perustein. Myös niissä ympärivuorokautinen päivystäminen saattaa Virolaisen mukaan loppua, jos tulkitaan, että ne ovat itsenäisiä sairaaloita.
– Edellisessä keskittämisasetuksessa todettiin, että jokaisella yliopistosairaanhoitopiirillä saa olla toinen sairaala, jossa on päivystys ympärivuorokautisesti. Se koski Oulaisten sairaalaa, Valkeakoskea, Saloa ja muistaakseni Hyvinkäätä Uudellamaalla.