Varhaislapsuuden terveydellä ja olosuhteilla on suuri vaikutus henkilön myöhempään elämään, uusi suomalaisvetoinen tutkimus kertoo.
Huolimatta Suomen terveydenhuoltojärjestelmästä lapsena sairastetut infektiot ovat yhteydessä alhaisempaan tulotasoon aikuisena.
Tulos on merkille pantava siksikin, että lapsuuden infektioiden merkityksestä on olemassa vain vähän empiiristä tutkimustietoa.
Lue lisää: Virike, joka tekee onnellisemmaksi kuin raha – ja parantaa samalla terveyttäsi
70-luvulla syntyneitä
Usean yliopiston ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkijoista koostunut ryhmä hyödynsi tutkimuksessaan Young Finns Study -pitkittäisaineistoa, johon on yhdistetty sairaaloiden hoitoilmoitusrekisterien tiedot lapsuuden infektioista.
Lisäksi aineistoon on yhdistetty Tilastokeskuksen keräämiä rekisteritietoja koulutuksesta, työllisyydestä ja ansiotasosta. Koulutusta tutkimuksessa mitataan suoritetuilla tutkinnoilla ja työmarkkinatulemia puolestaan työllisyydellä ja ansiotasolla.
Tutkimushenkilöt olivat syntyneet 1970-luvulla.
Tutkimuksessa tarkasteltavat infektiot ovat suhteellisen vakavia, sillä ne ovat olleet joko ensisijainen tai toissijainen syy yön yli kestävään sairaalahoitoon.
– Tarkastelimme lapsuudessa diagnosoitujen infektioiden yhteyttä henkilön myöhempään menestykseen työmarkkinoilla”, kertoo apulaisprofessori Jutta Viinikainen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta.
Yhteys pienempiin ansioihin
Tutkimuksessa selvisi, että lapsuudessa koetut vakavat infektiot ovat yhteydessä heikompaan työllisyyteen ja ansiotasoon.
– Tämän lisäksi lapsuudessa koetut infektiot lisäsivät todennäköisyyttä, että henkilö oli aikuisena riippuvainen sosiaalisista tulonsiirroista”, kertoo Viinikainen.
Tutkimuksessa ei sen sijaan havaittu yhteyttä lapsuuden infektioiden ja aikuisuuden terveyden välillä. Pysyvät terveyserot yksilöiden välillä eivät siten näytä selittävän lapsuuden infektioiden ja heikentyneen työmarkkina-aseman välistä yhteyttä.
Lue myös: Virike, joka tekee onnellisemmaksi kuin raha – ja parantaa samalla terveyttäsi
Mistä siis voi olla kyse? Ero johtuu lähinnä alhaisemmasta koulutustasosta.
– Työmarkkina-aseman heikentyminen näyttää johtuvan etupäässä siitä, että lapsuuden infektiot olivat yhteydessä alhaisempaan koulutustasoon aikuisuudessa. Näin siitä huolimatta, että Suomessa on universaali, kaikki kansalaiset kattava terveydenhuoltojärjestelmä”, Viinikainen sanoo Jyväskylän yliopiston tiedotteessa.
Tutkimuksen tekivät yhteistyössä Jyväskylän, Helsingin, Turun ja Tampereen yliopistojen, University College Londonin sekä Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkijat.