Kevään poliittisilla lakoilla ei ollut toivottua vaikutusta, myöntää SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.
Syksyllä ei tulla näkemään kevään kaltaista poliittisten lakkojen aaltoa, sanoo SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.
– Keväällä kyllä näytimme, mitä mieltä olemme asioista. Siitä huolimatta lainsäädäntö on edennyt. Nyt keskitymme erityisesti työehtosopimusneuvotteluihin.
Uuden lakkolain myötä poliittisten lakkojen kesto on rajoitettu yhteen vuorokauteen.
Lue lisää: Kiistelty lakkolaki voimaan suunniteltua nopeammin
– Siinäkään mielessä emme varmasti tule näkemään sellaista, mitä keväällä nähtiin. Nyt keskitymme varmasti työehtosopimusneuvotteluihin.
Vime keväänä SAK:n liittojen poliittiset lakot pysäyttivät muun muassa tehtaita ja suuren osan Suomen viennistä kahdeksi viikoksi.
Lakoilla vastustettiin hallituksen työmarkkinamuutoksia, joista iso osa jo hyväksytty eduskunnassa. Jäljellä ovat vielä paikallisen sopimisen lisääminen sekä vientivetoisen palkkamallin kirjaaminen lakiin.
– Välittömästi poliittisilla lakoilla ei ollut sitä toivottua vaikutusta, Eloranta myöntää.
Työntekijäliitot syyttivät keväällä hallitusta muun muassa selkävoittojen hakemisesta ja koko työmarkkinajärjestelmän romuttamisesta.
– On ennenaikaista sanoa, onko ay-liikkeestä saatu selkävoittoa. Teemme kuitenkin edelleen työehtosopimuksia, joissa päätetään merkittävällä tavalla siitä miten, palkansaaja Suomessa pärjää.
Lue myös: Vientivetoinen palkkamalli jakaa yhä mielipiteitä – "Kasvattaisi sukupuolten välisiä palkkaeroja entisestään"
"Reippaammille palkankorotuksille tarvetta"
Elorannan mukaan SAK vaatii yhä vientimallin ja paikallisen sopimisen lakihankkeiden keskeyttämistä. Hän syyttää hallitusta työmarkkinoiden politisoimisesta, ja työnantajapuolta politisoitumisen hyväksymisestä.
Edessä on jälleen kerran "poikkeuksellisen vaikea" työmarkkinasyksy, hän sanoo.
Esimerkiksi vientialojen, kuten Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden työehtosopimusneuvottelut ovat alkamassa syyskuussa.
– Totta kai olen huolissani. Tilanne on erittäin jännitteinen, ja hallitus on lastannut sinne omilla heikennyksillään kovin suuria paineita samanaikaisesti, kun taloudessa on vaikea tilanne, ja ostovoimakriisi on todellisuutta palkansaajapuolella.
Elorannan mukaan hallituksen työmarkkinauudistukset tulevat näkymään syksyn työehtosopimusneuvotteluissa.
– Vaikkapa niin, että kun työttömyysturvaa heikennetään, niin pyrittäisiin irtisanomisaikaa pidentämään, tai kun aikuiskoulutustuki poistuu, niin pyrittäisiin saamaan velvoitteita, joilla työnantaja joutuisi omaa väkeään kouluttamaan. Tällaisia asioita saattaa nousta esille, hän luettelee.
Elorannan mukaan palkansaajapuoli odottaa "reippaampia" palkankorotuksia, sillä palkansaajan ostovoima on hänen mukaansa heikentynyt.
– Keski-Euroopan maissa on tehty erittäin korkeita palkkasopimuksia, ja meillä Suomessa on tehty kovassakin inflaatiossa maltillisia ratkaisuja. Nyt sietokyky alkaa olla ylitetty, ja täällä Suomessakin on tarvetta myös vähän reippaampiin palkankorotuksiin.
Esimerkiksi Insinööriliitto aikoo vaatia viiden prosentin palkankorotuksia ensi vuodelle.
– Se ehkä kuvaa ostovoimakriisiä, mikä suomalaisilla palkansaajilla on. Se on heidän näkemyksensä, ja meidän liitoillamme on omat näkemyksensä, Eloranta sanoo.
Hän ei halua avata tarkemmin palkkavaatimusten tasoa.
Hallituksen työmarkkinamuutokset voivat heijastua myös palkkavaatimuksiin.
–Yt-lain (yhteistoimintalaki) muutosten myötä muutosneuvottelujajat lyhenevät, mikä suoraan säästää työnantajan rahaa, ja vie pois rahaa palkansaajan kukkarosta. Sitä kautta voisi ajatella, että yrityksiin syntyy palkanmaksuvaraa.
"Politisoituminen enemmän ammattiliittojen DNA:ssa"
Työnantajapuolta edustavan Teknologiateollisuuden työnantajien toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi ei ole huolissaan tulevasta työmarkkinakierroksesta.
– Omasta näkökulmastani tämä näyttää ihan normaalilta työmarkkinasyksyltä. Näitä hommia (neuvotteluita) on tehty yli kahdenkymmenen vuoden ajan, ja aina edessä olevat neuvottelut vaikuttavat hankalalta. Jokaisella kierroksella on omat haasteensa.
Ruohoniemen mukaan työntekijä- ja työnantajapuolen neuvotteluvälit ovat hyvät poliittisista lakoista huolimatta.
– Neuvottelusuhteemme ovat olleet koko ajan hyvät huolimatta ammattiliittojen ja hallituksen välisistä kähinöistä tai työtaisteluista. Emme ole niiden antanut vaikuttaa meidän väleihimme.
Hän kiistää Elorannan syytökset siitä, että työnantajapuoli olisi ollut hyväksymässä työmarkkinoiden väitettyä politisoitumista.
– Me emme ole politisoineet neuvotteluja tai työmarkkinoita millään tavalla. Kyllä politisoituminen on tapahtunut sitä kautta, että ammattiliitot ovat lähteneet tekemään poliittisia työtaisteluita. Kyllä se politiikka on enemmän ammattiliittojen DNA:ssa, hän sanoo.
Hän ei ota kantaa tuleviin palkankorotustasoihin, mutta katsoo palkansaajien ostovoiman kehittyneen suotuisasti viime aikoina matalan inflaation vuoksi.
– On ymmärrettävää, että palkansaajapuolella keskeisenä vaatimuksena on aina ostovoiman kehittyminen. Meidän puolellamme keskeiset vaatimukset liittyvät kustannuskilpailukykyyn ja kilpailukykyyn yleisesti, hän sanoo.