Särkeekö stressi kirjaimellisesti sydämen? Amerikkalaistutkijoita huolestuttava havainto

Journal of the American Heart Association -tiedelehdessä julkaistut havainnot viittaavat, että yhä useampi yhdysvaltalainen sairastuu niin sanottuun särkyneen sydämen oireyhtymään eli takotsubokardiomyopatiaan.

Kansallisista sairaalarekistereistä selvisi, että vuosina 2006–2017 Yhdysvalloissa dokumentoitiin yhteensä 135 463 takotsubokardiomyopatia-tapausta, joista naisilla yli 88 prosenttia. Tapaukset ovat lisääntyneet vuosi vuodelta sekä miesten että naisten keskuudessa, mutta merkittävintä nousu on ollut yli 50-vuotiaiden naisten keskuudessa.

Suurin sairastumisriski koskee tutkimuksen mukaan 50–74-vuotiaita naisia. He sairastuivat 6–12 kertaa todennäköisemmin kuin miehet tai nuoremmat naiset.

Tapausten lisääntymistä selittää ainakin osin parempi diagnostiikka. Tiedotteessaan tutkijat huomauttavat, että särkyneen sydämen oireyhtymä on noussut kansainväliseen tietoisuuteen vasta 2000-luvulla. Tiimi kuitenkin esittää, että yleistymisen taustalla voivat vaikuttaa muutkin tekijät, kuten nykyelämän stressaavuus.

Lue myös: Sydänkohtauksen oireet voivat vaihdella sukupuolen mukaan – moni nainen ei ymmärrä oireiden syytä, ja se voi koitua kohtaloksi

Takotsubokardiomyopatia muistuttaa sydäninfarktia

Särkyneen sydämen oireyhtymä on tyypillisesti vanhempien, vaihdevuosi-iän ylittäneiden naisten sairaus.

Äkillisesti alkavan rintakipukohtauksen aiheuttava takotsubokardiomyopatia muistuttaa sydäninfarktia ja vaatii välitöntä sairaalahoitoa. Rintakivun yhteydessä voi ilmetä hengenahdistusta, pahoinvointia ja jopa tajuttomuutta.

Osalla potilaista kohtaus alkaa voimakkaan tunnejärkytyksen yhteydessä tai sen jälkeen, mistä takotsubokardiomyopatian lempinimi juontaa juurensa. Stressitilanne aiheuttaa äkillisen sympaattisen hermoston aktivoitumisen. Runsaan adrenaliinin ja muiden stressihormonien erittymisellä arvellaan Terveyskirjaston mukaan olevan merkittävä osuus sydämen lamauttavan oireyhtymän syntymisessä.

Samanlaisen elimellisen reaktion voi kuitenkin saada aikaan myös jännittävä tilanne, positiivinen uutinen tai fyysinen stressitilanne, huomauttaa Sydänliitto artikkelissaan. Aina selkeää riskitekijää ei ole tunnistettavissa.

Lue myös: Kauhukohtaukset, sydänoireet, huimaus: Sadun, 50, oireet johtuivat sympatikotoniasta – "Sitä ei tajuakaan ennen kuin siitä koituu joku isompi seuraus"

Stressi tapausten lisääntymisen taustalla?

Sydämen lamaantumisen mekanismia ei tunneta tarkoin. Tieteellisesti vahvistamattomien epäilysten mukaan syynä saattaa olla esimerkiksi nopeasti ohimennyt veritulppa, vaihdevuosi-iän jälkeen laskeneet estrogeenitasot tai perimän luoma altistus.

Amerikkalaistutkijat pohtivat, että vaihdevuodet ja niiden aiheuttamat hormonaaliset muutokset voivat vaikuttaa takotsubo-kohtauksen syntyyn, mutta sama voima saattaa olla nyky-yhteiskunnan ruokkimalla stressillä. Ihmisten harteille kasaantuu kuormitusta sekä töissä että vapaa-ajalla. Kiihtyvän digitalisaation kokonaisvaltaiset vaikutukset elämään voivat nekin stressata.

Tutkimus tehtiin ennen korona-aikaa, mutta pandemia on tiimin mukaan todennäköisesti lisännyt takotsubo-kohtausten määrää, joskin moni niistä jää diagnosoimatta.

Lue myös: Lääkäri kutsuu Tuulaa pommiksi – sporttisella naisella takanaan useita veritulppia: "Pelonkin kanssa pitää oppia elämään"

Mielenterveys kytkeytyy sydänterveyteen

Takotsubo-kohtauksiin liittyy kuoleman riski siinä missä tavalliseen sydäninfarktiinkin. Lamaantuneen sydämen sisälle voi muodostua verihyytymä, joka liikkeelle lähtiessään voi aiheuttaa aivoverenkiertohäiriön. Myös sydämen vajaatoiminta sekä kammioperäiset rytmihäiriöt voivat aiheuttaa ongelmia.

Yleensä takotsubo-kohtaus menee sydänlääkkeiden avulla sairaalahoidossa ohi parissa päivässä ja potilas paranee muutamassa kuukaudessa. Sydämen vajaatoiminnan hoitoon tarkoitettujen ACE-estäjien pitkäaikaisesta käytöstä voi olla hyötyä. Joissain tutkimuksissa on havaittu, että kerran "särkynyt sydän" lisää potilaan sydänriskejä myöhemmin elämässä.

Yhdysvaltalaistutkijat toivovat lisää tutkimusta huonosti tunnetusta mutta vakavasta sairaudesta. Nyt ilmestyneet havainnot muistuttavat, että erityisesti sydän- ja verisuonisairauksille alttiiden on tärkeää huolehtia paitsi fyysisestä myös henkisestä terveydestään.

Mielenterveys vaikuttaa elimelliseen terveyteen. Voimakkaan stressin, yksinäisyyden ja sosiaalisen eristäytymisen on havaittu lisäävän sydänriskejä ja kuolleisuutta myös aikaisemmin terveillä ihmisillä.

Lue myös: Rasvattomat vai rasvaiset maitotuotteet? Uusi tutkimus: Tämä on terveellisempi valinta

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!

Lähteet: Journal of American Heart Association, American Heart Association, Terveyskirjasto, Sydänliitto, Duodecim-lehti