Suomesta on tulossa maailman ensimmäinen maa, jossa ydinjätettä aletaan loppusijoittamaan. Uuden selvityksen mukaan Suomella olisi nyt poikkeuksellisen hyvä mahdollisuus myös tarjota näitä kaupallisia loppusijoituspalveluita muille maille, ja samalla kaapata tuosta markkinasta iso osa.
Eurajoella Olkiluodon ydinvoima-alueella sijaitseva Onkalo on vain muutaman vuoden päästä valmistuva kotimaisen ydinjätteen loppusijoituspaikka. Onkalossa ydinjäte on tarkoitus haudata 455 metrin syvyiseen kallioluolaan tiiviissä kuparikapseleissa.
Samalla Suomesta on tulossa maailman ensimmäinen maa, jossa ydinvoimaloiden korkea-aktiivista käytettyä polttoainetta aletaan loppusijoittaa.
Tällä hetkellä ydinvoimaloiden käytetty polttoaine säilytetään yleensä voimala-alueella.
Kyseessä olisikin valtava mahdollisuus liiketoiminnalle, sanoo uusi selvitys.
– Me olemme tässä asiassa edelläkävijöitä, vähintään 10 vuotta seuraavia kilpailijoita edellä ja paljon enemmän vielä muita edellä, sanoo selvityksen laatija, ajatushautomo Think Atomin toimitusjohtaja Rauli Partanen MTV:n Viiden jälkeen -ohjelmassa.
Hänen mukaansa Suomella olisi loistava mahdollisuus liiketoiminnalle, jota muilla ei vielä ole.
– Me olemme testanneet täällä luvituksen ja poliittisen prosessin, että se voidaan viedä läpi ensimmäisenä maailmassa ja huomattu, että se toimii. Meillä on myös 2–3 miljardia vuotta vanha peruskallio, joka on todella vakaa. Meillä on vakaa yhteiskunta ja meillä ei ole hirveän suuri väestöntiheys, eli lääniä riittää hyvin.
Laki kieltää ydinjätteen tuonnin ja viennin
The case for waste -selvityksen mukaan käytetyn polttoaineen loppusijoituksen arvo on yli 450 miljardia dollaria.
Sitä on noin 460 000 tonnia ympäri maailmaa väliaikaisvarastoissa, ja varasto kasvaa vuosittain noin 10 000 tonnilla. Selvityksessä todetaankin, että kaupallinen monikansallinen käytetyn polttoaineen loppusijoitusluola olisi todennäköisesti hyvin kannattavaa liiketoimintaa.
Suomessa tällaisen liiketoiminnan esteenä on kuitenkin lainsäädäntö: laki kieltää käytetyn ydinpolttoaineen tuonnin ja viennin loppusijoitettavaksi.
Partasen mukaan myös julkisessa keskustelussa aiheesta puhumista vältellään.
– Se on herkkä aihe ja monelle ihmiselle tabu. Eihän sitä juuri kukaan ole tuonut julkiseen keskusteluun. Kun lähdin itse tätä selvitystä suunnittelemaan pari vuotta sitten, niin olen haastatellut aika paljon ihmisiä ja jutellut ihmisten kanssa tästä aiheesta sekä Suomessa että maailmalla. Kaikki ovat kyllä kahvipöydässä sitä mieltä, että tämä olisi yhtäältä todella hyvä bisnesmahdollisuus Suomelle ja toisaalta iso palvelus kansainväliselle ilmastotoiminnalle, Partanen perustelee.