Valtion pitäisi kattaa englanninkielisen ylioppilastutkinnon kulut mikäli tutkinto toteutetaan, esittää opetusministeriön asettama selvitysryhmä.
Selvitys englanninkielisen ylioppilastutkinnon toteuttamisesta luovutetaan opetusministeri Sanni Grahn-Laasoselle (kok.) tänään.
Selvityksen ovat tehneet rehtori Harri Rinta-aho ja dosentti Kati Mikkola.
Englanninkielisen tutkinnon käynnistämisen on arvioitu maksavan aluksi 100 000 euroa, minkä lisäksi sen vuosittaiset kulut olisivat vähintään 260 000 euroa.
Selvitysryhmän mukaan tutkinto edellyttäisi englanninkielistä lukiokoulutusta, jota varten kelpoisten opettajien löytyminen on ensisijaisen tärkeää.
Englanninkielisen lukio-opetuksen kohderyhmänä olisivat sellaiset nuoret, jotka ovat joko olleet aikaisemmin englanninkielisessä perusopetuksessa tai puhuvat englantia kotikielenään.
Miksi juuri englanninkielinen tutkinto?
Lähes kaikki kantansa selvitysryhmälle kertoneista tahoista suhtautuivat englanninkielisen ylioppilastutkinnon järjestämiseen myötämielisesti. Selvityksessä käydään kuitenkin myös läpi huolia ja kysymyksiä, joita suunnitelmat tutkinnosta ovat aiheuttaneet.
Kysymyksiä on herännyt muun muassa siitä, miksi uudeksi tutkintokieleksi ollaan ehdottamassa nimenomaan englantia eikä esimerkiksi saamea tai venäjää, jota Suomessa puhuu yli 75 000 ihmistä.
– Englannin asema tieteen ja kansainvälisen kanssakäymisen yleiskielenä on vahva peruste juuri englannin lisäämiselle tutkintokieleksi, selvityksessä todetaan.
– Englanti on maailman lingua francea ja myös Euroopan unionin jäsenmaissa yleisimmin osattu kieli.