Monet afganistanilaiset aktivistit ovat erittäin tuohtuneita Suomen hallituksen valinnasta kansainvälisen tasa-arvopalkinnon saajaksi.
STT:n haastattelemat nuoremman polven afganistanilaiset naisaktivistit ja -toimittajat katsovat, että Mahbouba Seraj on väärä henkilö vastaanottamaan Suomen myöntämän 300 000 euron suuruisen palkinnon.
Arvostelujen keskiössä on se, että Seraj on vaatinut maailman maita aloittamaan keskustelut Talebanin kanssa, joka on palauttanut maahan naisia koteihinsa eristävän sortojärjestelmän. Seraj on myös Talebanin palattua valtaan julkisesti arvostellut naisia, jotka ovat osallistuneet Talebania vastustaneisiin mielenosoituksiin.
Palkinnosta kertovien verkkouutisten kommenttikentät sosiaalisessa mediassa ovat täyttyneet vihaisista kommenteista, joissa arvostelijat syyttävät Serajia muun muassa "Talebanin lobbariksi".
Seraj vastaanotti palkinnon viime viikolla pääministeri Petteri Orpolta (kok.) johtamansa Afganistanissa toimivan kansalaisjärjestön edustajana. Palkinto myönnetään joka toinen vuosi toimijalle, joka on edistänyt sukupuolten tasa-arvoa kansainvälisesti merkittävällä tavalla.
Lue myös: 300 000 euron tasa-arvopalkinto afgaaninaisten oikeuksia ajavalle järjestölle
75-vuotiaalle povattiin Nobelin rauhanpalkintoa
75-vuotias Seraj on kansainvälisesti tunnettu ja arvostettu naisaktivisti ja naisten turvakodin pitäjä, jota povattiin tänä vuonna myös Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi.
Hän johtaa vuonna 1999 Pakistanissa perustettua, afgaaninaisten oikeuksia ajavaa Afghan Women Skills Development Center -järjestöä (AWSDC). Serajin mukaan järjestö on jatkanut työtään vielä senkin jälkeen, kun Taleban-ääriliike tuli valtaan Afganistanissa elokuussa 2021.
Valtaantulonsa jälkeen Taleban on kieltänyt koulunkäynnin tytöiltä peruskoulun 6. luokan jälkeen ja ajanut naiset pois valtion viroista sekä työpaikoilta. Naisille on sallittu työssäkäynti vain harvoilla hallinnon hyväksymillä työpaikoilla, joilla työskentelee vain naisia.
Naiset eivät saa enää matkustaa ilman miespuolista sukulaista tai saattajaa. Pukeutumissäännöt ovat tiukentuneet, eivätkä naiset saa käydä kahviloissa tai kylpylöissä. Jopa kauneussalongit on suljettu. Ravintoloissa naiset ohjataan erilliselle puolelle.
Lue myös: Taleban kieltää kampaamoiden ja kauheushoitoloiden toiminnan
"Mahbouba Seraj ei edusta meitä"
Itsenäisyyden ja työpaikan menettäminen saivat Narges Sadatin, 28, lähtemään Afganistanin pääkaupungissa Kabulissa mukaan naisille vapautta vaatineisiin mielenosoituksiin, jotka Taleban sittemmin tukahdutti väkivaltaisesti.
Edellisen hallinnon aikana Sadat johti yksityisyrityksen vientiosastoa.
Sadatille ei tule kuuloonkaan, että Talebanin valtaa voisi hyväksyä ja että sitä ehdottavalle henkilölle voisi antaa tasa-arvopalkintoa. Hänen mielestään Serajin olisi pitänyt tukea heitä.
– Minä ja muut mielenosoittajat haluamme tulla kuulluiksi: Mahbouba Seraj ei ole henkilö, jonka me olisimme valinneet edustamaan itseämme. Hän ei koskaan tukenut meitä, kun meitä tukahdutettiin, kertoi Pakistaniin paennut Sadat STT:n videohaastattelussa.
Kertomansa mukaan Sadat järjesti ja otti osaa useisiin mielenosoituksiin kymmenien naisten joukossa.
Sen jälkeen kun Talebanin poliisit vastasivat protesteihin väkivallalla – naisia hakattiin Kalashnikovien perillä ja pampuilla – ja ottivat heitä kiinni, mielenosoitukset siirtyivät julkisilta paikoilta koteihin. Kodeissa naiset ottivat Sadatin mukaan kuvia banderolleistaan ja julkaisivat niitä sosiaalisessa mediassa.
Kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt, kuten Human Rights Watch ja Amnesty International, ovat raportoineet naismielenosoittajien kohtelusta ja kiinniotoista.
Sadatin mukaan Talebanin poliisi otti hänet kiinni tämän vuoden helmikuussa tarkastuspisteellä, kun hän oli matkalla naisaktivistien kokoontumiseen. Hänet vietiin vankilaan Kabulissa 66 päiväksi, joista suurimman osan hän kertoi olleensa eristyssellissä ilman yhteyttä asianajajaan.
– Minua hakattiin ja kidutettiin sähköiskuilla. Minut uhattiin ruoskia kuoliaaksi ja jopa poikaani uhattiin, Sadat kertoi STT:lle.
Kansainvälinen painostus auttoi Sadatin vapauttamisessa, kun hänen perheensä kertoi vangitsemisesta medioille ja kansainvälisille järjestöille.
– Kun minut vapautettiin, Talebanin viranomaiset uhkasivat tappaa minut kolmen päivän kuluttua, Sadat kertoi. Uhkauksen takia Sadat pakeni naapurimaahan Pakistaniin huhtikuussa.
Lue myös: Yli 165 000 afganistanilaista paennut Pakistanista kuukauden aikana: Vapaaehtoiselle poistumiselle annettu aika umpeutunut
Serajin mielestä mielenosoittajat on "ostettu rahalla"
Mahbouba Seraj on julkisesti tylyttänyt häntä arvostelleita mielenosoittajia.
– Nuo naiset on ostettu rahalla. On olemassa afganistanilaisia naisia, jotka maksavat heille mielipiteiden muokkaamisesta ja vetävät nämä puolelleen ryhmiinsä, hankkivat heille projekteja. (He) tarvitsevat rahaa, he tarvitsevat projekteja ja kaikkea tätä, Seraj sanoi Independent-lehden persiankielisellä videolla, jonka STT on tulkin avulla käännättänyt englanniksi.
STT:n haastattelussa maanantaina Seraj seisoi yhä näiden sanojensa takana. Hän kokee, että häntä vastaan käydään suoranaista vihakampanjaa, jonka syytä hän ei tiedä. Seraj ei nimennyt henkilöitä, jotka hänen mukaansa manipuloivat ja maksoivat naisille, mutta sanoi näiden olevan edellisen hallinnon aikana korruptoituneita ihmisiä. Nämä käyttivät hänen mukaansa väärin ulkomailta saatuja varoja ja asuivat nytkin ulkomailla.
– En rehellisesti sanoen tiedä, mikä näitä ihmisiä vaivaa. He eivät tunne minua, taustojani tai työtäni, Seraj sanoi STT:lle.
Seraj kutsui kokemaansa vihakampanjaa "kuvottavaksi" ja jopa epäili, että siihen osallistuvat tahot saattoivat olla syynä siihen, ettei hän saanut vuoden 2023 Nobelin rauhanpalkintoa. Palkinto myönnettiin iranilaisaktivisti Narges Mohammadille.
– Ollessani ehdolla Nobelin saajaksi, samat ihmiset lähettivät sähköposteja minusta ja kirjoittivat kamalia asioita minusta... He haluavat tahria maineeni, Seraj sanoi.
4:14
Talebanien suurin pelko on naisten kouluttautuminen, Afganistan-asiantuntija Aziza Hossaini kertoo.
Seraj: Muiden turvakotien pitäjät pakenivat
Seraj on johtanut Afghan Women Skills Development Center -järjestöä viisi vuotta. Seraj sanoo olevansa viimeinen, joka pyörittää järjestön ainoaa jäljellä olevaa turvakotia Kabulissa. STT:lle hän kertoi asuvansa turvakodin yhteydessä sijaitsevassa toimistossaan. Turvakodissa on hänen mukaansa tällä hetkellä 59 naista ja 11 lasta, joilla ei ole mitään muuta paikkaa, minne mennä.
Aiemmin järjestöllä oli ympäri maata kaikkiaan 27 naisten turvakotia, mutta Serajin mukaan kaikki muut turvakodit jouduttiin sulkemaan, koska niitä johtaneet naiset pakenivat jo ennen Talebanin valtaantuloa. Yhdysvaltojen alettua vetää joukkojaan pois Afganistanista, Taleban valtasi Afganistanin nopeasti ja aiheutti paniikkia ja kaaosta.
– Nämä naiset sulkivat turvakotinsa, koska he pelkäsivät Talebania niin paljon, Seraj sanoi STT:lle.
– Minä seisoin siskojeni rinnalla ja heidän edessään. Minä suojelin heitä. Teinkö siinä virheen? En usko, hän tilitti.
Seraj kertoi avoimesti tekevänsä yhteistyötä Talebanin alaisuudessa toimivan poliisilaitoksen kanssa, joka hänen mukaansa myös tuo suojan tarpeessa olevia naisia Serajin turvakotiin.
Lue myös: Naisten ja tyttöjen asema Afganistanissa on olematon, ja avustukset valuvat talebanien käsiin – asiantuntijan mukaan naisissa piilee silti maan toivo: "Minulla on siellä salakoulu"
Taleban väittää, ettei turvakoteja ole
Taleban on itse kiistänyt ainakin valtion tukemien turvakotien olemassaolon Afganistanissa, kertoi tuore YK:n raportti viime viikolla. Raportin mukaan Taleban on päättänyt, että väkivallan uhreiksi joutuneet naiset viedään mieluummin "turvaan" vankilaan.
– (Afganistanin) islamilaisessa emiraatissa ei ole yhtään naisten turvakotia. Heidän on pysyttävä aviomiestensä tai muiden miespuolisten perheenjäsentensä eli mahramiensa kanssa, sanoi yksi raporttiin haastatelluista Talebanin virkamiehistä.
Serajin mukaan Taleban väittää näin, koska se on osa järjestön politiikkaa. Hän yrittää sanojensa mukaan taivutella kuitenkin Talebania antamaan hänelle luvan avata uusia turvakoteja.
Naisten asioista uutisoivan Radio Salam Watandarin toimittaja Muzhda Haideri kertoi STT:lle käyneensä Serajin toimistolla AWSDC:n turvakodissa kesäkuussa haastattelemassa häntä.
Haideri ei päässyt tapaamaan naisia pyynnöstään huolimatta.
– Tiedän ainoastaan, että Talebanin ja Serajin lausunnot ovat ristiriidassa, ja molemmat varmasti ovat tietoisia toistensa sanomisista, Haideri sanoi STT:lle videohaastattelussa Afganistanista.
– Minulla ei ole mielipidettä Serajin palkinnosta, mutta sanon vain, että Suomen olisi pitänyt selvittää paremmin asioita eikä harkita vain tunnettuja ihmisiä palkinnon saajaksi, Haideri sanoi.
Seraj itse totesi STT:lle, ettei hän päästä "ketä hyvänsä" tapaamaan suojelemiaan turvakodin asukkaita.
– He eivät ole mitään sirkushahmoja, joita kuka vain voi tulla katsomaan ja kirjoittamaan heistä, Seraj sanoi.
Palkintolautakunnan puheenjohtaja ei näe ristiriitaa
Ehdotuksia palkinnon saajaksi pyydettiin aiemmin tänä vuonna valtioneuvoston verkkosivuilla. Palkintolautakunnan puheenjohtajan, kansanedustaja Saara-Sofia Sirénin (kok.) mukaan palkinto myönnettiin parhaan saatavilla olevan tiedon perusteella ja asiantuntijoiden suosituksesta. Asiantuntijoiden joukossa oli maanpaossa elävä afganistanilaisaktivisti Zarifa Ghafari.
Palkinto on myös annettu nimenomaan järjestölle, ei Serajille itselleen, Sirén painotti.
Hän ei nähnyt ristiriitaa YK:n Unaman raportin – jossa Taleban kiistää turvakotien olemassaolon – sekä Serajin kertoman välillä. Unaman raportti tuli tietoon vasta palkinnon jakamisen jälkeen.
– YK:n raportissa puhutaan minun nähdäkseni valtiollisista turvakodeista, Sirén sanoi STT:lle maanantaina.
– En koe, että lausunnot ovat ristiriidassa. Tämähän ei ole valtion tai Talebanin tukemaa toimintaa vaan järjestöpohjaista työtä, jota tällä palkinnolla tuetaan ja mahdollistetaan. Se, mitä raportti kertoo naisten kohtelusta, korostaa miten tärkeää tällainen yksityinen tai järjestöpohjainen kentällä tapahtuva toiminta on, koska Taleban ei sitä tee.
Sirénin mukaan järjestöllä on myös muuta toimintaa kuin turvakodin pitäminen.
– Kabulin turvakoti on yksi (osa järjestön toimintaa), ja sitten on perhekeskuksia, joista naiset voivat saada apua ja tukea ja missä heillä on mahdollisuus tavata lääkäriä ja heille voidaan antaa ruokaa ja hygieniatuotteita.
Seraj sanoi STT:n haastattelussa laativansa parhaillaan Suomelle suunnitelmaa siitä, miten palkintorahat käytetään, mutta hän ei kertonut yksityiskohtia.
– Ne käytetään kaikki Afganistanin naisten hyväksi, mihin ne on tarkoitettukin, hän sanoi.
Lue myös: Taleban petti lupaukset lännelle – asiantuntija: Afganistanista tuli vallankaappauksen jälkeen terroristien turvasatama, josta suuret muslimimaat vaikenevat säilyttääkseen etunsa
Seraj kehottaa luomaan suhteita Talebaniin
Yhdysvaltojen ja Afganistanin kaksoiskansalaisena Mahbouba Seraj kiertää maailmalla puhumassa erilaisissa tilaisuuksissa. Hän on puheissaan ja haastatteluissa avoimesti kehottanut maailmaa aloittamaan suhteiden luomisen Talebanin kanssa afganistanilaisten parhaaksi, humanitaarisen ja taloudellisen kriisin välttämiseksi. Hallinnot tulevat ja menevät, hän on sanonut.
– Afganistan on ollut niin eristyksissä. Tämä eristyneisyys on aivan hirveää. Mitä me oikein odotamme? Seraj puolusti kantaansa STT:n haastattelussa.
Maan vajoaminen köyhyyteen eristyneisyyden seurauksen ruokkii maan ja sitä kautta myös naisten ongelmia, Seraj arvioi.
Hän uskoi, että kritiikissä häntä kohtaan voi olla kyse myös sukupolvien välisestä kuilusta, koska nuoremmilla naisilla ei ole hänen elämänkokemustaan.
Afganistanin kuningassukuun kuulunut Seraj pakeni Afganistanista vuonna 1978, kun Venäjän tukema kommunistinen puolue teki maassa vallankaappauksen. Pian tämän jälkeen Venäjä hyökkäsi Afganistaniin ja miehitti sen.
– Tuolloin me kaikki levittäydyimme ympäri maailmaa, ja menetin Luoja ties kuinka monta perheenjäsentäni ja sukulaistani. Se oli sitä aikaa, heidät surmattiin, ja me muut pakenimme, Seraj muisteli.
Näin Seraj päätyi Yhdysvaltoihin, josta hän palasi Afganistaniin vuonna 2003, kun maa vaikutti jälleen turvalliselta.
– Haluammeko tänne uuden sodan, jossa kansalaiset sotivat toisiaan vastaan? Haluatteko tappaa toisianne? Haluatteko tämän jatkuvan vielä 45 vuoden jälkeen? hän kysyi vastustajiltaan.
0:46
Afganistan-asiantuntija Aziza Hossaini kertoo MTV:lle, mikä on talebanien tavoite.
"Mahbouba Seraj ei suojellut meitä"
Naisten asioista Afganistanissa raportoiva toimittaja Belkis kertoi myös suuttuneensa Serajin palkitsemisesta.
Kolmikymppinen nainen käyttää jutussa peitenimeä, koska asuu yhä Afganistanissa ja pitää Serajin kanssakäymistä Talebanin kanssa epäilyttävänä.
Belkisin mukaan Seraj oli kieltäytynyt ottamasta häntä ja muita naistoimittajia turvakotiinsa Talebanin tultua valtaan.
Belkis kertoi elokuussa 2021 paenneensa Kabuliin kotikaupungistaan, etsien paniikissa turvapaikkaa pääkaupungissa. Hän pelkäsi Talebania, jonka tiedettiin murhanneen toimittajia. Kabulin lentokentällä vallitsi väentungos ihmisten yrittäessä paeta maasta epätoivoisesti.
Ensimmäinen turvapaikka löytyi Belkisin mukaan toimittajia tukevan järjestön vuokratiloista, johon majoittui Belkisin mukaan kymmenkunta muutakin naistoimittajaa. Kun kyseisen järjestön työntekijätkin pakenivat maasta, jäi vuokran maksaminen toimittajien omalle kontolle, vaikka rahat eivät enää Belkisin mukaan riittäneet edes ruokaan.
Syyskuussa 2021 ulkomailla ollut kontakti antoi Belkisille Mahbouba Serajin numeron.
– Soitin Mahbouba Serajille. En ollut kuullut hänestä aiemmin. Pyysin päästä hänen naisten turvakotiinsa Kabulissa. Seraj kuitenkin vakuutti minulle, ettei minulla olisi hätää ja että kaikki oli kunnossa, meidän pitäisi vain palata omiin koteihimme ja kotipaikkakunnillemme. Hän sanoi, ettei turvakoti ollut meitä varten. Hän oli tyly, ja kaduin soittoani, Belkis muisteli STT:n videohaastattelussa.
Serajin mukaan hän ei muista tätä tapahtumaa, mutta sanoi, että hän toimisi edelleen samalla tavalla.
– Se oli koti 60 kodittomalle afganistanilaisnaiselle. Kuinka kukaan, jolla on omaatuntoa, voi tulla ja pyytää käyttämään sellaista paikkaa turvapaikkanaan poliittisen tilanteen vuoksi ja tietäen, että jos Taleban löytää heidät, se ei vaaranna vain heitä itseään vaan tuhoaa kaiken myös muille siellä oleville naisille? Seraj puolustautui.
Lue myös: "Heihin kohdistuu sukupuoleen perustava apartheid" – tämä on naisten asema Afganistanissa juuri nyt, ja näin Suomi voisi auttaa
Nasima järkyttyi valinnasta
Myös kaksikymppinen Nasima sanoi järkyttyneensä nähdessään uutisen Serajin järjestön saamasta palkinnosta.
Hän on katkera Talebanille, joka tultuaan valtaan tuhosi hänen ja miljoonien muiden naisten elämän.
Nasima itse menetti työpaikkansa kansalaisjärjestön johtajana ja toimittajana. Välttääkseen pakkonaittamisen Taleban-taistelijan kanssa hänkin meni naimisiin tutun miehen kanssa, jonka kosinnan hän kertoi aiemmin torjuneensa. Nyt pariskunnalla on jo lapsi.
Taleban on pakottanut sinkkunaisia naimisiin taistelijoidensa kanssa.
– Mahbouba Seraj on Taleban-mielinen. En ymmärrä, miksi Suomen hallitus palkitsi hänet. Hän ei käytä vaikutusvaltaansa naisten aseman parantamiseen, Nasima kommentoi STT:n videohaastattelussa.
Myöskään Nasima ei halunnut sukunimeään julki, koska hän asuu yhä Afganistanissa, pohjoisessa Balkhin maakunnassa, ja pelkää seurauksia.
– Kaksi päivää sitten miespuolinen sukulaiseni vangittiin somepostauksen vuoksi. Kaikki arvostelijat pidätetään. Siksi koko Afganistan on hiljennyt, Nasima sanoi videohaastattelussa viime perjantaina.
Nasima haluaa paeta ulkomaille, mutta Taleban ei ole antanut hänen uusia passiaan. Hän kertoi käyneensä viimeksi kodin ulkopuolella kaupassa kuukausi sitten.
– Jokainen päivä tuntuu vuodelta. Joka päivä minä vanhenen vuodella, hän kuvaili.