Sihvosen sivallus: Leijonilla näkyy yksi selkeä ongelma – finaaliin luvassa muutos Saksa-taistosta

MTV Urheilun asiantuntija Petteri Sihvonen ottaa läpi turnauksen kantaa Latvian MM-kisojen erilaisiin ilmiömäihin Sihvosen MM-sivallus -osiossaan.

Tästä pidin

Pidin siitä liki yltiötaktisesta otteesta, jolla Leijonat ja Saksa lähestyivät välieräotteluaan. Ei voi sanoa, että Saksan päävalmentaja Toni Söderholm olisi ottanut taktisen niskalenkin Jukka Jalosesta, mutta sen voi sanoa, että Söderholmin onnistui sekä tasoittamaan voimasuhteiden puntit että järkyttämään Leijonia.

On ennätyksellistä, tokko koskaan aiemmin on MM-kisojen välieräottelun avauserässä pelattu yhteensä 24 viivelähtöä ja sama mokoma trapeja. On toki Saksan kannalta tragedia, että täydellinen pelisuunnitelma suli maalituloksen puolesta, vaikka pelin virtauksen ja peliotteen Saksa ryösti Suomelta. Toista erää jäähyyn asti hallitsi vuorostaan Leijonat, mutta senkin periodin loppua taas Saksa. Kolmas oli takaa-ajaja Saksan erä. Vai oliko sittenkään? Riittää Leijonien kannalta, että joukkue otti maalivahti Jussi Olkinuoran johdolla voiton.

Tästä en pitänyt

Saksan pelitavallisesti täysin identtinen rakenne – erot olivat vain pelaamisen nyansseissa, ei rakenteissa – Suomen pelaamisen kanssa johti ensimmäisessä erässä hieman yllättäen siihen, että Leijonien peliote halvaantui, Saksan voimistui.

Voi vain arvella ja heitellä syitä, miksi vuorotellen pelatut viivelähtöjen ja trapien potpuri ei sitten kuitenkaan sopinut Leijonille. Vaikka maalituloksen Leijonat pelasi itselleen, pelin virtauksen Leijonat menetti tuossa "tuijotuskilpailussa", kuten Petri Kontiola osuvasti ja lystikkäästi asian ilmaisi matsin jälkeen.

Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.

Petri Kontiola kuvasi Suomen ja Saksan välierätaistoa tuijotuskilpailuksi.

Esitän muutaman spekulatiivisen verukkeen, miksi niin mahtoi käydä. Suomella oli alla äärimmäisen kova Tshekki-peli, jonka jälkeen ei ehkä sittenkään ollut helppoa ladata mentaalipuolta ennakkosuosikkina Saksaa vastaan. Siinä yksi syy.

LUE MYÖS: Jukka Jalonen yritti vältellä tuomaritoimintaan puuttumista – sitten luikahti: "Toivottavasti samat pillipiiparit eivät ole huomenna"

Toiseksi arvelen sitä, että kun peli lähtee noin liikkeelle, siinä haluamansa alun saa juurikin altavastaaja eli Saksa. Leijonat ei ollut oikein omissa nahoissaan ennakkosuosikkina piilottamassa kiekkoa oman maalinsa takana.

Tätä ihmettelen

Tällä Leijonat-joukkueella on ollut ehkä turhankin vaikeaa suojella maalin johtoaan. On tarvittu siinä kohtaa turhan paljon maalivahtien Olkinuoran ja Harri Säterin paraatipelastuksia.

Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.

Jussi Olkinuora oli kuin muuri Saksan Marcel Noebelsin päästyä yrittämään tasoitusta huippupaikasta.

Leijonat ei ole saanut johtoasemassa eikä oikein muutoinkaan järjestelmällisesti pelattua pitkiä hyökkäysalueen hyökkäyspelejä. En pidä ongelmaa taktisena, yksinkertaisesti vain Suomen hyökkääjien kyky pitää kovan paineen alla kiekkoa vastustajan päädyssä on ollut puutteellinen. Asetelmaa on vaikeuttanut erotuomareiden todella salliva linja, mitä tulee puolustavan osapuolen rikkovaan pelaamiseen.

Puolustusalueella Leijonat on joutunut etenkin vastustajan jatkopelien kanssa vaikeuksiin. Nähdäkseni se taas johtuu siitä, ja tämä on ripauksen taktinen asia, että Leijonat ei pyri pelaamaan pienen pieniä kolmiopelejä kahden puolustajan ja alimman hyökkääjän eli useimmin sentterin kanssa.

Tätä odotan

Odotan Suomen ja Kanadan finaalipelistä jälleen niin kutsuttua maalin peliä. Sekä Suomella että Kanadalla on kevääseen 2019 verrattuna molemmilla aavistuksen heikommat kokoonpanot jalaksella. Ehkä Kanada on tässä suhteessa heikentynyt jopa enemmän kuin Leijonat.

Kanadan etu on todella noususuhdanteinen turnaus. Tosin kanadalaisten on ollut sikäli helppokin parantaa, koska turnauksen alun pohjakosketus oli niin totaalinen.

Aistin Leijonissa pientä turnausväsymystä Saksa-pelin kuluessa. Suomen pelaajat ovat saaneet venyä liki kolmen viikon kuluessa monella tapaa äärimmilleen. Onneksi tuo tuollainen väsymys on tipotiessään, kun luvassa MM-finaali.

LUE MYÖS: IIHF nimesi MM-loppuotteluun taistelleen leijonaryhmän uudelleen: "Suuri ja mahtava Sinikone"

Tämän turnauksen Kanada on taktisesti hyvin keskinkertainen joukkue. Sanoisin, että tällä kertaa olisi Leijonien etu, jos ottelu lähtisi liikkeelle taktisella tuijotuskilpailulla, mutta ennustan, että Kanada pyrkii avaamaan pellit kovalla prässillä, vaikka se pelasi kyllä USA:takin vastaan pelin alussa useitakin trapeja.

Jos Kaada prässää viljalti, sieltä on tultava ulos koko viisikon voimin. Hannes Björnisen, Anton Lundellin, Petri Kontiolan ja Mikael Ruohomaan on oltava koko ajan niissä tilanteissa paitsi pakkien pelattavissa myös varmistamassa läheltä ja pelin sisältä.

Suomen ja Kanadan MM-finaalilla ei ole ennakkosuosikkia. Finalistit lähtevät sillä tavalla otteluun samalta viivalta.

Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.

Jukka Jalonen: Tästä Leijonien sitkeys kumpuaa – "Metallia on tiedossa, mutta hopea ei riitä."