Sisällissotaa lapsena Suomeen paennut Bashe, 30, syö ruisleipää aamuisin eikä häpeile puhua somaliaa: "On rikkaus olla Suomen somali"

Lähes joka toinen Suomessa asuva somalinkielinen tuntee itsensä sekä suomalaiseksi että somaliksi, kertoo tutkimus. 3-vuotiaana Suomeen muuttanut Bashe Ali, 30, on ylpeä kahdesta kulttuuristaan. 

– Minä olen Suomen somali. Syön ruisleipää ja aamupuuroa aamuisin, enkä tykkää olla huomion keskipisteessä, Ali virnistää.

Jalassaan Alilla on Somalian ja Suomen lipun väriset Karhun kengät, jotka symboloivat hänelle kahta rakasta paikkaa. Molemmista maista mies puhuu mielellään ja ylpeänä.  

Ali tuli Suomeen äitinsä kanssa 1990-luvun alussa, kun Somaliaa ravisteli sisällissota. Juuri sota oli syynä siihen, että perhe jätti kotimaansa taakseen. 

– Suurimmat syyt olivat ne epäkohdat. Kaikki ihmiset eivät tunteneet kuuluvansa siihen yhteiskuntaan, Ali kertoo.

Ensimmäiset somalialaistaustaiset saapuivat Suomeen Alin perheen tavoin 1990-luvun alussa. Suomen somalialaisten liiton mukaan somalialaistaustaisia henkilöitä asuu Suomessa nykyään yli 20 000.

Alin isä oli saapunut Suomen maaperälle jo aiemmin. Perhe pääsi Suomeen perheenyhdistämisen kautta.

"En ole kokenut suoranaista rasismia"

Nyt Ali on asunut Suomessa jo 27 vuotta. Hän on läheisesti tekemisissä somalitaustaisten kanssa muun muassa kouluttamalla maahanmuuttajia mielenterveysasioissa. 

Hänen mukaansa suurimpia haasteita on se, että vieraskieliset eivät tunne Suomen kulttuuria tarpeeksi hyvin. 

– Tärkein asia on se, miten vieraskielisiä kohtaavat ammattilaiset välittävät suomalaisuuden ja mihin sitä rinnastetaan. Suomalaisuutta ei saa antaa yhdelle ryhmälle se kuuluu kaikille. 

Kun Ali oli kouluikäinen, perhe muutti paljon. He asuivat muun muassa Hyvinkäällä ja Vantaalla. 1990-luvulla vellonut rasistinen ilmapiiri ei kuitenkaan näkynyt Alin perheen arjessa. 

– En ole koskaan kokenut suoranaista rasismia. Toki olen aina ymmärtänyt, että on syytä välttää tiettyjä paikkoja. 

"Löysin paljon yhteistä Suomen kulttuurin ja Somalian välillä"

Alin mukaan suurin haaste oli oman paikan löytäminen ja oman minä-kuvan rakentaminen. Alin isä auttoi tätä kahden kulttuurin sovittamisessa yhteen. 

– Yksikään nuori ei siihen yksin pysty, vaan siihen tarvitaan tukea.

Apua toi myös Alin isän käymät lasten kasvatukseen liittyvät seminaarit. 

Kirjat auttoivat kouluikäistä Alia identiteetin rakentamisessa. Ali perehtyi erityisesti Suomen ja Somalian historiaan.

– Minulle rakentui siitä oma palapeli. Samalla kirjoitin päiväkirjaa somaliaksi, joka auttoi etnisen vähemmistöidentiteetin luomista. 

Historiaan paneutumalla Ali löysi paljon yhteistä Suomen ja Somalian kulttuurin välillä.

– Somaleita ja myös suomalaisia on sorrettu historian saatossa. Suomi on ollut sekä Ruotsin että Venäjän vallan alla. Kummassakin maassa on käyty sisällissotaa ja oltu evakossa. 

Ali kertoo MTV Uutiset Livessä, mitä muita yhtäläisyyksiä hän näkee Suomen ja Somalian välillä. 

Tutkimus: somalitaustaiset viihtyvät Suomessa hyvin 

Kuun vaihteessa julkaistusta tutkimuksesta selviää, että lähes kaikki Suomessa asuvista somaleista viihtyvät Suomessa, vaikkakin ainoastaan alle puolet somalinkielisistä kokee olevansa tasavertaisessa asemassa kantasuomalaisten kanssa.

Tutkimuksessa tarkastellaan pääkaupunkiseudulla asuvien venäjän-, viron-, somalin-, arabian- ja länsimaisten englanninkielisten asenteita, identiteettejä ja kiinnittymistä Suomeen.

Tutkimuksen ovat tehneet tutkijat Ville Pitkänen ja Jussi Westinen sekä Helsingin kaupungin erikoistutkija Pasi Saukkonen.

Tutkimus pohjautuu yli 1 500 vastaajan kyselyaineistoon. Kustakin kieliryhmästä on noin 300 vastaajaa.

Tutkimuksen mukaan yli 80 prosenttia tutkimukseen vastanneista somalinkielisistä ovat siltä, että median antaa heidän kieliryhmästään kielteisen kuvan. Myös Ali on tätä mieltä. 

– Siihen kielteisen kuvan välittämiseen pitäisi puuttua. Medialla on iso rooli. Pitäisi tuoda esiin myös sitä, mikä toimii, eikä aina vain sitä, mikä ei toimi, Ali pohtii.

Voisiko seuraava Paavo Nurmi olla Suomen somali?

Ali on seurannut somalitaustaisten integroitumista osaksi Suomen yhteiskuntaa jo useamman vuoden. Vaikka hän ei itse ole kohdannut rasismia, on hän kuullut syrjinnästä muilta somalitaustaisilta. 

– Esimerkiksi huivin käyttäminen on voinut aiheuttaa hankalia tilanteita.   

Ali puhuu paljon tulevaisuudesta ja muistuttaa, että virheissä märehtimisen sijaan on tärkeää pohtia sitä, miten asioita voisi muuttaa paremmaksi.

Innovatiivinen mies ehdottaa, että Suomeen voisi järjestää myös somalitaustaisten ominaisuudet huomioivia urheiluohjelmia, kuten pitkän matkan juoksu. 

– Sieltä voisi tulla seuraava Paavo Nurmi, joka onkin Suomen somali.

Lue myös:

    Uusimmat