Kääntäjien asema työmarkkinoilla on heikentynyt selkeästi viime vuosina, kertoo Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto (SKTL).
Suurin syy on liiton mukaan käännöspalveluiden ulkoistaminen.
Asiatekstejä kääntävä Minna uskoo, että käännöstoimistojen viimeisetkin vakituiset työntekijät saavat pian kehotuksen ryhtyä yrittäjiksi.
– Veikkaisin, että puolen vuoden sisällä he saavat lähteä. Talon sisäiset työsuhteiset halutaan pois, ja palvelut ostetaan mahdollisimman halvalla ulkoa.
Liiton mukaan käännöspalvelut ostetaan yhä useammin käännöstoimistolta ja toimisto taas ostaa ne yhä useammin alihankkijakääntäjiltä, jotka ovat itsensä työllistäviä yksinyrittäjiä.
– Yrittäjä ei oikein voi lähteä konflikteihin, koska leipä on kiinni yhteistyösuhteiden säilymisestä, sanoo Kristiina Antinjuntti, SKTL:n puheenjohtaja.
Asiatekstinkääntäjien lisäksi kääntäjien ja tulkkien liittoon kuuluu vieraskielisiä elokuvia ja tv-ohjelmia suomentavia av-kääntäjiä sekä kirjallisuuden kääntäjiä.
Käännöstoimisto BTI Studiosin talousjohtajan Henrik Wikrénin mielestä av-kääntäjien työolot eivät ole heikentyneet. Hän lisää, että alalle on viime vuosina syntynyt merkittävä määrä uusia kokopäiväisiä työsuhteita.
– Työnantajan ja työntekijöiden tulee pitää mielessä se, että meidän on pystyttävä vastaamaan muuttuviin ja kasvaviin tarpeisiin media-alalla, jonka osa mekin olemme.
Kahden kerroksen kääntäjät
Yksinyrittäjänä asiatekstejä kääntävä Kirsi on huomannut käännöstoimistojen palkkiopolitiikan kiristyvän. Hänen mukaansa eräs käännöstoimisto ei enää antanut urakoita ja vaati laskemaan hintoja, muuten töitä ei enää tippuisi.
– Yrittäjän kustannukset ovat jatkuvasti nousseet.
Tuntihinnaksi ehdotettiin 25:tä euroa. Kun siitä vähennät kaikki kulut, eläkemaksut, vakuutukset, verot ja muut, mitä jää käteen?
Kuusitoista vuotta käännöstöitä tehnyt Kirsi ei suostunut hintojen laskuun. Lopulta toimisto alkoi taas tarjota töitä vanhoilla hinnoilla.
– Työsuhteisina työskentelevien kääntäjien palkat ovat vielä kohtuullisessa jamassa, mutta yksityisillä markkinoilla ansiot eivät ole riittävät. Useimmilla kääntäjillä on kuitenkin alan akateeminen koulutus, SKTL:n Antinjuntti summaa.
Kääntäjien ansiotasosta on hankala saada yksiselitteistä tietoa, koska suuri osa tekee käännöstöiden ohella muita töitä. Moni Suomen noin 3000 kääntäjästä ei myöskään kuulu SKTL:ään tai edunvalvontatyötä tekeviin ammattijärjestöihin, joista kääntäjäjäsenistöltään suurimpia ovat Käännösalan asiantuntijat KAJ ja Journalistiliitto.