SM-liigan suurseura jo nyt ulos mestaruuspuheista – Sihvonen täräyttää: "Pelko ja häpeä iskevät"

Pääkuvan video: Kärpät koki karmaisevan 0-7-tappion HIFK:n käsittelyssä Oulussa viime lauantaina – katso maalit!

Oulun Kärpät on taiteillut läpi viime kauden ja käsillä olevan sesongin alun kuin trapetsinarulla. Seura, valmennustiimi, pelaajat ja muut ovat etsimällä etsineet erilaisia rohtoja, jolla suuseuran suoritus saataisiin voittavaksi kaukalossa.

LUE MYÖS: Lauri Marjamäki vähätteli Kärppien kammotappiota – Ville Peltonen ojensi toimittajaa

Tulkitsen, että viime viikolla Kärpät paljastui ja putosi käytännössä lopullisesti tuolta kuvainnolliselta trapetsinaurulta, jolla se oli horjunut mitenkuten syyskuusta joulukuun alkuun ottamalla pisteitä ainoastaan pienemmiltään. Kamelinselkä katkesi ottelussa Tapparaa ja kahdessa pelissä HIFK:ta vastaan.

On perusteltua vihdoin sanoa ääneen, ettei Kärpistä ole pelaamaan mestaruudesta ensi keväänä 2024. Ei ole enää tähteellä sellaista taikakonstia ja ihmettä, että Kärpät riittävästi virkistyisi. 

Huonosti rakennettu joukkue

En ole mitenkään originelli jääkiekkoanalyytikko, kun totean, ja tämänhän siis ovat huomanneet monet muutkin: Kärppien pelaajistossa on poikkeuksellisen paljon pelaajia, jotka eivät kuunaan päivänä 2023-2024 ole sen tason pelaajia, että heidän myötävaikutuksella oululaiset voisivat voittaa mestaruuden.

Hyvin harvoin jos kertaakaan aiemmin 2000-luvulla Kärpissä on ollut näin lukuisa määrä pelaajia, jotka ovat liki alle arvostelun. Miten tähän on tultu? Yritän olla vastauksessani suoraviivainen.

LUE MYÖS: Kärppien NHL-vahvistus tiukkaan analyysiin – Tero Lehterä yllättyi suuresti: "Teki moneen otteeseen saman"

Porukassa entinen urheilujohtaja Harri Aho, entinen päävalmentaja Ilkka Mikkola, kehitysjohtaja Lasse Kukkonen, päävalmentaja Lauri Marjamäki ja maalivahtivalmentaja Ari Hilli on sanalla sanoen tehty virheellisiä pelaajahankintoja. Viisi miestä ja viiden miehen vastuu, voidaan todeta.

Ajatteliko kultasormi Hilli, että hän voisi tehdä Niclas Westerholmista voittavan maalivahdin? Ehkä. Ja kuka tietää tässä hämäsi myös se, että Jukka Jalonen ja maalivahtivalmentaja Kari Lehtonen olivat valinneet turhan monta kertaa Westerholmin jopa Leijoniin "SaiPa-kiintiöstä".

Outoja hyökkääjähankintoja

Miksi Aho tai Mikkola eivät soittaneet Pekka Virralle ja kysyneet, että miksi Virran papereissa Peter Tiivola kuului Lukon niihin "mätiin omeniin", joista piti päästä Lukossa eroon? Kaikki se Tiivolan ylimielisyyttä tihkuva ja jahkaileva saamattomuus pelaajana on käynyt Kärpissä toteen, mikä oli jo näkösällä aikoinaan Lukossa.

Jos peli ei tule Tiivolan luokse ja ala kulkea, hän ei pane tikkua ristiin ja ala pelata vaikkapa vain perusasioiden kautta. Siinä sitten esimerkiksi halukkuus saada kiekkoa pelintekijän tontilleen vähenee. Puhumattakaan, että Tiivola löisi itsensä likoon kamppailupelin suhteen. Noina hetkinä laiturit joutuvat pelaamaan lähes ilman sentteriään.

En minäkään olisi uskonut, että 1.12.2023 Joose Antonen ei enää yhtään uskaltanut pelata jääkiekkoa, kun vastaan Nordenskiöldinkadulla vastaan asettui HIFK. Aivan kuin Antosella olisi jokin paha fyysinen vamma – tai sitten säällisen pelaamisen edellytyksenä oleva itseluottamus ja sen rippeetkin ovat menneet. 

Antonen vältteli tekemästä itseään pelattavaksi. Ja jos kiekko hänelle tiensä löysikin, toIminta pelivälineen kanssa oli sekä hapuilevaa että arkaa. Kiekko poltti lavassa eikä peli oikeastaan edistynyt kunnolla kertaakaan hänen kauttaan. Siinä sitten ketjussa Teemu Turunen ja Joonas Kemppainen pelasivat melkeinpä kahdestaan ilman Antosen tukea.

Ilves aikoinaan laittoi Antosen pois… miksiköhän? Kun taas Olli Salon KooKoon pelikirja ja (pienseura)ilmapiiri saivat Antosen kukoistamaan. Kärpissä on oltu todella kärsivällisiä Antosen kanssa, vaikka mitään merkkejä paremmasta ei ole ollut. Viime viikon ensimmäisen HIFK-pelin jälkeen häntä ei vain enää voinut laittaa kokoonpanoon.

AHL-pelaaja, NHL:ssä tililleen 56 ottelua pelannut Connor Bunnaman taas kuuluu niihin pelaajiin, joilla taito riittäisi pelata SM-liigassa, mutta psyyke ei. Näitä tapauksia tiedetään, ei ole ainutlaatuista, että näin käy. Kärpät otti riskin, Bunnamanille oli varattu isot ykkössentterin saappaat, joita hän ei ole kyennyt täyttämään.

Kärppien on keskuudessaan syytä käydä uudelleen lävitse se prosessi, jossa päädyttiin hankkimaan Bunnaman. Olisiko siitä jotain opittavaa?

Muutamalla sanalla sopii muistuttaa siitäkin, että Trevor Mingoiaa Kärpät jaksoi katsoa ainoastaan kuuden ottelun verran.

Kun tuonnottain kirjoitin täällä MTV Urheilun sivuilla Kärpistä – kerroin muun muassa, että Marjamäki esikuntineen lähti kauteen eri pelitavalla, mitä se nyt pelaa, mikä sekään ei ole hyväksi joukkueelle –, tein selväksi, että sekä Teemu Turusen että Julius Junttilan on onnistuttava nappiin, jos oululaiset mielivät tällä sesongilla pärjätä hyvin. 

No, Turunen on ollut mies paikallaan, mutta Junttila hiipumaan päin. Tämä on kova isku Kärpille juuri nyt. Turunen ja Ville Koivunen ovat tällä hetkellä Kärppien kaksi parasta hyökkäyssuunnan hyökkääjää. Junttila oli hetken tuon kaksikon tasolla, mutta ei ole enää.

Joonas Kemppainen saattaisi olla vielä ihan hyvä kolmannen ketjun työteliäs sentteri ja erikoistilanteiden mainio erikoispelaaja, mutta ykkössentterin hommat häneltä eivät enää suju. Kemppainen on sen pelaajatyypin pelaaja, jota kertynyt ikä alkaa verottaa hieman normaalia aiemmin.

Kärppien katastrofin vaiheilla keikkuvaa sentteritilannetta kuvastelee se, että joukkueen paras keskushyökkääjä juuri nyt on nuori Arttu Hyry, jonka hänenkään briljanssi ei suuntaudu suoranaisesti hyökkäyspelaamiseen. Joukkueen paras ja toimivin kaksikko on ollut neloskentässä ahkeroivat Hyry ja edelleen hyvää jääkiekkoa pelaava Marko Anttila. Kaksikkoa täydentää erinomaisesti Aleksi Antti-Roiko.

LUE MYÖS: Lauri Marjamäki myöntää: tässä on syy, miksi Kärppien huippunimekäs vahvistus ei pelaa NHL:ssä

Kohuhankinta – minua aina hieman huvittaa, kun puhutaan kohuhankinnasta – Nick Ritchie on vielä täysi arvoitus. Hänellä näyttäisi olevan ainakin näin aluksi runsaasti ylipainoa – jos sen näin voi kokeneella silmällä varusteiden läpi ja määrätyn laisesta pelaajan itse itseään avustavasta väliaikaisesta luistelutyylistä arvioida.

Juttu jatkuu videon alla. 

Ritchiessä on toki suuri potentiaali, mutta kaukana ei ole sekään, että hänestä on lopulta enemmän murhetta kuin iloa Kärpille. Valmentajilta oli virhe istuttaa Ritchie Bunnamanin vierelle, sillä Bunnamanilla on täysi työ tuolla toimeen oman suorituksensa kanssa, saati kantaa huolta myös Ritchiestä.

En liioittele, kun sanon, että Kärppien koko olemus tällä hetkellä melkeinpä tiivistyy ruotsalaiseen kesken kauden tehtyyn pelaajahankintaan Noel Gunleriin. Yksinkertainen kysymys kuuluu: miksi hän joutui pois SHL:stä? Niinpä. 

Gunlerilla riitti innostusta, heittäytymistä ja sitä mukaan loistavaa suoritusta kourallisen pelejä verran SM-liigassa. Sitten se oli ohi. Ja melko varmaksi voi sanoa, että se on ohi. Lopullisesti. Kun pelaajan haasteet pelaajana ovat kaulasta ylöspäin, kovin paljoa ei ole tehtävissä.

Toistaitoinen pakkipää

Jostain syystä HIFK ei tahtonut pitää Kärppien tämän kauden uutta pakkia Victor Berglundia. Tai ehkä Kärpät vain nokitti tarjouksellaan ja sai Berglundin. Ei olisi Kärppien kannattanut. Teki oikein pahaa katsoa, kun Berglund ei tohtinut pelata ollenkaan rohkeasti viime kauden seuraansa HIFK:ta vastaa viime perjantaina ja lauantaina. Pelimies syttyy entistä seuraansa vastaan, Berglund ei. Syystä tai toisesta Berglundin pelaaminen jää koko ajan puolitiehen Kärpissä.

Myöskään jo viime kaudella Kärppiin liittynyt pakki Tommi Kivistö eikä täksi sesongiksi mukaan tullut Miika Koivisto ole täyttäneet kaikkia odotuksia. Koivisto on ollut sentään ylivoimalla hyvä, mutta viidellä viittä vastaan hänellä tämän tästä kiekon kanssa sellaisia vaikeuksia, joille ei oikein ole syytä nähtävissä. Koivisto, kokenut pelaaja, hosuu, sählää ja tekee virheitä. Asetelma on suorastaan hämmentävä.

LUE MYÖS: Hieno ele: Porilaisyleisö kunnioitti upealla tavalla vastustajaa – "Silmäkulmat kostuivat"

Myös Sparta Prahan Martin Jandukselta on voinut odottaa enemmän. Hän väläyttelee toisinaan, mutta on liian usein kuin herkästi rikkoutuvaa posliinia jäällä. Mietitäänpä. Berglund, Kivistö, Koivisto ja Jandus ovat kaikki tavalla tai toisella pelanneet alle heihin kohdistettujen odotusten. Ei ole ihme, että Kärpät on raapinut pisteensä SM-liigassa vain sarjan pieniltä tai keskisuurilta seuroilta.

Ainoastaan Atte Ohtamaa on ollut kova luu. Hän pelaa jopa uransa parasta SM-liigakiekkoa. Nuori Emil Pieniniemi on ottanut joukkueesta paremman aseman, mitä kukaan saattoi edes uskoa. 

Siltikään ensi kevään mestarijoukkueessa ei pelaa Pieniniemen, Arttu Paason ja Joel Olkkosen kokemuksella ja tasolla pelaavia puolustajia. Numeroa tekemättä sanon, että Paasolle ja Olkkoselle tuli viime viikon kovissa peleissä harmillisia virheitä, jotka osaltaan olivat suistamassa Kärppiä raiteiltaan.

Kärpät ulkona mestaruustaistosta

Kärpät pelasi taktisesti tähän asti parasta pelisuunnitelmaa, mitä Tapparaa vastaan mikään joukkue on pelannut Nokia Areenassa. Kärpät ikään kuin käänsi toisen poskensa Tapparalle, että prässätkää vain, me olemme valmistautuneet siihen – ja niin olivatkin. Ja silti sieltä tuli pakeilta tukku kohtalokkaita harhasyöttöjä.

HIFK:ta vastaan Helsingissä todistettiin Kärpiltä todella hyvää lätkää, etenkin ottelun toinen erä oli kenties laadukkain toinen erä pelillisesti, mitä kaksi joukkuetta ovat tällä kaudella Liigassa saaneet aikaiseksi. Vaan jälleen sieltä täältä Kärpille tuli yksilövirheitä, joita taas HIFK:n pelaajille ei tullut.

Kärppien ja HIFK:n Raksilan otteluun taas Kärpät suli kaikilta osin. Heti ensimmäisestä vaihdosta lähtien. Tultiin pisteeseen, jossa Kärpät kokonaisuutena paljastui. Enää muutamaa hassua pelaajaa lukuun ottamatta kukaan ei pystynyt pelaamaan HIFK:ta vastaan. 

Ei etenkään sen jälkeen, kun oululaisten maalivahtipeli petti. Kun sekin petti, jäljellä ei ollut enää mitään. Tarkka silmäni havaitsi senkin, että aivan kuin Marjamäki esikuntineen olisi jotenkin aistinut pelaajiensa tilan Tappara- ja HIFK-tappioiden jälkeen, nimittäin pelisuunnitelmaa toiseen HIFK-otteluun ohjasi sitäkin: pelko ja riittämättömyyden tunne.

LUE MYÖS: SM-liigakonkari mahtitikissä – ilmestyi paidatta Tero Lehterän eteen: "Kuin pronssiveistos"

Jos Kärpät olikin kiekotellut ja pelannut viekasta kiekkokontrollia kovaa Tapparaa vastaan vieraissa viime viikon keskiviikkona, miksi se ei edes pyrkinyt samaan kotonaan Raksilassa lauantaina HIFK:ta vastaan? Syvimmiltään kyse on siitä, että Kärppien pelaajien itseluottamus on kuin tuuliviiri eikä joukkueella ole niin selkeää peli-identiteettiä, että samalla pelitavalla sekä voitetaan että hävitään pelit, tuli mitä tuli.

Korostan vielä, että jälkimmäisessä HIFK-pelissään Kärpät paljastui. Paljastumista edesauttoi selvästi se, ettei Ohtamaata, Anttilaa, Hyryä ja paria muuta lukuun ottamatta pelaajista ollut astumaan Raksilan yli 6 000 silmäparin yleisön eteen HIFK:ta vastaan. 

Kun asiat eivät ole kunnossa, pelko ja häpeähän siinä iskevät, että mitä jos tai mitä kun emme kykenekään suoriutumaan odotusten ja seuran menestyksekkään historian arvoisesti kauden ennätysyleisön edessä.

Näkemykseni mukaan Kärpät ei voi enää mitenkään toipua voittavaksi joukkueeksi SM-liigassa. Se, että Kärpät on peräti neljäntenä sarjataulukossa alisuorittavin tai muutoin vain heikoin pelaajinensa juuri nyt, on pieni ihme. Suurempi ihme olisi, jos Kärpät kykenisi asemansa kovin kauan säilyttämään.

Jos Kärppien osalta käsillä oleva kausi onkin valumassa hukkaan, ensi sesongin joukkuetta Oulussa rakennetaan jo kovaa kyytiä. Urakka on kova uudelle, vielä kokemattomalle urheilujohtaja Mikko Myllykoskelle. Rahaa seuralla on, mutta nyt menee kovaan testiin Myllykosken ja Marjamäen taidot vaihtaa melkein puoli joukkuetta tai joka tapauksessa kolmasosa joukkuetta uusiin laadukkaampiin pelaajiin.

Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että joukkueen rakentamisen ja ylläpitämisen suhteen Kärpät on organisaationa auttamattomasti jäämässä pahoin jälkeen etenkin Ilveksestä ja Tapparasta.