Sodan ajan reservistä erotaan vauhdilla, mutta vapaaehtoinen maanpuolustus kiinnostaa – "Ei tässä mitään hätää ole"

Sodan ajan reservistä on eronnut tänä vuonna jo yli 3 600 reserviläistä, kun aiemmin luku on ollut vuosittain muutamia satoja.

– Jos asiaa tarkkaillaan yksilötasolla, niin kyllä hieman pitää olla huolissaan. Kyllähän me puolustusvoimissa haluaisimme kaikki reserviläiset pitää, sanoo eversti Jukka Nurmi Pääesikunnasta. Nurmi toimii vapaaehtoisen maanpuolustuksen tarkastajana.

Hänen mukaansa sotilaallisen maanpuolustuksen kannalta ei ole hätää.

–  Reservin koko meillä on noin 900 000 sotilasta ja joka vuosi koulutamme noin 21 000 varusmiestä reserviin. Jos niihin numeroihin peilataan, ei tässä mitään hätää ole.

Nurmi ei usko, että nykyisestä eroamisen tasosta tulee pysyvää. Tällä hetkellä hän uskoo eroamiseen vaikuttavan Ukrainan sodan. Suoraa tutkimustietoa Puolustusvoimilla ei ole tänä vuonna tapahtuneista eroamisista. Vastaavanlainen piikki kuitenkin nähtiin, kun Venäjä miehitti Krimin.

– Sen jälkeen palattiin selvästi alemmalle tasolle. Näin ehkä käy nytkin, kun aikanaan tämä kriisi on ohi.

Lue myös: "En ehkä ole valmis tappamaan ihmisiä" – reservistä eronneet kertovat vakaumuksensa muuttumisesta ja protestoinnista pakollista asepalvelusta kohtaan

Kertausharjoitukset kiinnostavat

Kertausharjoitusten määrällä ja reservistä eroamisella on yhteys. Mitä enemmän ihmisiä kutsutaan kertausharjoituksiin, sitä enemmän reservistä on erottu.

Tänä vuonna harjoituksiin määrätään 28 000 reserviläistä ja ensi vuonna 30 000, mikä on noin 10 000 enemmän kuin aiemmin vuodessa.

Samaan aikaan puolustusvoimat saa paljon kyselyjä kertausharjoituksista. Nurmen mukaan kiinnostus vapaaehtoiseen maanpuolustukseen on ”lisääntynyt räjähdysmäisesti”.

Lisäksi asevelvollisuuden ulottamiselle naisiin on tuoreen Uutissuomalaisen kyselyn mukaan aiempaa enemmän kannatusta. Yli kolmannes kaikista vastaajista kannatti laajentamista. Puolustusvoimissa ajatus ei kuitenkaan herätä innostusta.

– Meiltä katsotaan sitä resurssilähtöisesti. Toki aistimme, miten yhteiskunta muuttuu ja ymmärrämme sen, että tasa-arvoa ja yhteisvertaisuutta tarvitaan ja ne ovat meidän keskeisiä arvojamme.

Hänen mukaansa on riittävää, että ihmisiä pystytään kouluttamaan noin 30 000 vuodessa sukupuoleen katsomatta. Jos naisten asevelvollisuus toteutuisi, määrä olisi 60 000.

– Sellaisen määrän kouluttamiseen meillä ei ole resursseja, ei ole henkilökuntaa, ei tiloja, ei rahaa, eikä tarvetta.

Koko Asian ytimessä -ohjelman jakso on katsottavissa MTV Katsomosta.