Vihreiden konkaripoliitikko Osmo Soininvaara palasi eduskuntaan vuonna 2011 toiveikkaana. Päätöksenteon puuroutuminen ja poliitikkojen into hakea pikavoittoja julkisuuspelillä synkistivät kuitenkin miehen.
Hän tilittää tänään julkaistavassa Jäähyväiset eduskunnalle -kirjassaan viimeisen nelivuotiskautensa tuntoja ja sitä, mikä kaikki politiikassa on tällä hetkellä pielessä.
Osmo Soininvaara, 63
Kansanedustajana 1987–91, 1995–2007 ja 2011–2015
Paavo Lipposen toisen hallituksen peruspalveluministeri vuosina 2000–2002
Vihreiden puheenjohtaja 2001–05
Mukana 1970-luvun lopulla Koijärvi-liikkeessä, josta vihreän puolueen poliittisen taipaleen on katsottu alkaneen
Kirjoittaa ajatuksistaan suositussa blogissaan, jolla on lähes 2 miljoonaa kävijää vuodessa.
– Minulle oli painajaismaista puolustaa hallitusta, jonka olisin suonut kaatuvan. Hallitus ei tehnyt järin tyhmää, se ei vain tehnyt oikein mitään, vaikka maan tila huononi koko ajan. Jo syksyllä 2011 totesin ryhmäkokouksessa, että vaikka en ole varma, kuinka järkevää on lähteä hallituksesta taas kerran ydinvoiman takia, tästä hallituksesta kannattaa lähteä millä tekosyyllä tahansa, Soininvaara kirjoittaa.
Soininvaara parjaa kirjassaan Jyrki Kataisen/Alexander Stubbin hallitusta Suomen historian huonoimmaksi. Hän vertaa sitä mm. Harri Holkerin 1987 hallitukseen, jonka kauden jälkeen Suomi ajautui lamaan.
– Holkerin ja Kataisen/Stubbin hallitukset ovat puoleen vuosisataan ainoat kokoomusjohtoiset hallitukset Suomessa. Ei kovin hyvä saavutus kykypuolueelta saada molemmat kahden huonoimman joukkoon. Erityisesti, kun virheet koskivat juuri talouspolitiikkaa.
Neliraajajarruttajademarit
Suurimmaksi syylliseksi Suomen talouden tilaan Soininvaara näkee kuitenkin SDP:n, jolle rooli sinipunahallituksessa kokoomuksen alaisuudessa ei näytä istuvan. Hallitus ei saa hankkeitaan edistettyä, kun SDP ”neliraajajarruttaa”.
– (Demarit) eivät halua tehdä mitään, vaan toivovat, että vanhat hyvät ajat palaisivat itsestään, Soininvaara jatkaa.
"On joskus vaikea ymmärtää, kuinka tyhminä jotkut pitävät omia äänestäjiään."
Yhdeksi SDP:n esimerkkiministeriksi Soininvaara nostaa Krista Kiurun.
– Suoranaista raivoa herätti muissa puolueissa Kiurun tapa jarruttaa ja jumiuttaa kaikkea päätöksentekoa. Joku kertoi, että harvoin on yksi henkilö pystynyt aiheuttamaan niin paljon vahinkoa kolmessa eri ministeriössä kuin jääräpäisenä pidetty Kiuru.
SDP:n sisäinen eheys maksanut paljon
Soininvaara oli itse mukana kuntauudistusta selvittäneessä työryhmässä. Niin kunta- kuin soteuudistuskin jäivät polkemaan paikallaan tällä vaalikaudella. Soininvaaran mukaan SDP:n sisäinen kriisi aiheutti välillä irvokkaitakin tilanteita päätöksenteossa, esimerkiksi väännettäessä metropolihallinnosta.
– Oli oikeastaan aika outo tilanne, että kokoomus oli valmis lopettamaan yhteiskunnallisen tasa-arvon nimissä varakkaiden keskittymisen omiin kuntiinsa, mutta demarit nousivat puolustamaan Kauniaisten kaltaisen kuntien etuoikeutettua asemaa.
Soininvaaran mukaan metropolihallinnon toteutuminen olisi päättänyt demarivallan Vantaalla, jossa SDP on yhä valtapuolue.
– Eräs merkittävä demarivaikuttaja selitti minulle vähän anteeksipyytävään sävyyn, että heidän oli pakko menetellä näin puolueen vaikean sisäisen tilanteen ohdosta. Sosialidemokraattien. sisäisen eheyden vaalimisesta olemme saaneet tällä hallituskaudella maksaa paljon, Soininvaara jatkaa.
Maine meni Euroopassakin
Soininvaaran mukaan Paavo Lipposen puheenjohtajakaudella SDP menestyi ja teki myös uskottavaa Eurooppa-politiikkaa. Nyt venkoilu Kreikan vakuuksien kanssa pilasi Suomen maineen EU:ssa.
– Toivon todella, että nykyinen pitkittynyt lama päättyy ennen kuin Suomi on itse autettavien maiden jonossa, sillä sympatiaa tuskin heruu. Vakuusseikkailu tuotti joka tapauksessa paljon neuvottelutappioita muilla aloilla – alkaen komissaarien työnjaosta.
Soininvaaran mukaan SDP pelkäsi Saksan sosiaalidemokraattien kohtaloa. Kun Saksa nousi talousahdingosta 2000-luvun alussa rakenteellisilla uudistuksilla, maan sosiaalidemokraattisen puolueen suosio romahti.
Surkea oppositio täydensi tuskaa
Suomi hukkasi päättyvällä vaalikaudella neljä vuotta taloutensa elvytystoimissa - muttei vain hallituksen takia.
– Tämä surkea hallituskausi olisi päättynyt paljon aikaisemmin, jos oppositio olisi hoitanut työnsä kunnolla. Jos hallitus on varustaumassa sateeseen sateenvarjolla, opposition tehtävä olisi kertoa, miksi sadetakki voi olla parempi vaihtoehto. Mutta oppositio syyttää hallitusta sateesta, Soininvaara parjaa oppositiota.
Oppositio, etenkin keskusta vaalikauden alussa, noudatti Soininvaaran mukaan kuitenkin vain tuttua rooliaan - vastustamalla ikäviä asioita, joita se oli edellisellä vaalikaudella ollut hallituksessa ajamassa.
– On joskus vaikea ymmärtää, kuinka tyhminä jotkut pitävät omia äänestäjiään. Tässä vaiheessa olisin kovasti halunnut olla oppositiossa, sillä minusta tuntui, että olisin osannut kritisoida hallituksen toimia paljon osuvammin kuin oppositiopuolueet tekivät, Soininvaara murehtii.
Opposition toiminnan terävöittämiseksi Soininvaara kaipaa lisää painetta medialta - mutta myös panostusta valtiolta.
– Suomessa pitäisi olla varjohallitus Ruotsin ja Britannian tapaan – Ruotsissa valtio kustantaa ministerien avustajia vastaavat asiantuntijat myös oppositiolle.
Soininvaaran mukaan tämä vahvistaisi opposition kykyä valvoa hallitusta ja astua tarvittaessa vallan kahvaan, jos hallitus kaatuu tai tulos seuraavissa vaaleissa on toinen.