Eeva Lehtimäen kommentti: Sotepommi ja syntisten pöytä – näissä vaaleissa epäonnistuivat kaikki, myös media

Keskusta ja Liike Nyt kertoivat eilen tekevänsä Petteri Orpon (kok.) hallituksen ensimmäisen välikysymyksen sote-palveluista. Info oli eduskunnassa kello 13.30, mutta jo puolta tuntia ennen Kokoomus julkaisi tiedotteen, jossa se naljaili Keskustan tekevän välikysymyksen itseään vastaan. Keskusta oli viime kaudella hallituksessa luomassa nykyistä hyvinvointialueiden mallia. 

Tässä Kokoomus on oikeassa. Keskusta sai läpi haaveilemansa maakuntamallin edellisessä Sanna Marinin (sd.) hallituksessa. Tuli hallintouudistus, mutta ne tärkeimmät eli palvelut ja hoitoa tarvitsevat potilaat jäivät seuraavan hallituksen murheeksi. 

Muistutuksena, että mukana uudistuksessa olivat myös SDP, Vihreät, Vasemmistoliitto ja RKP.

Keskustan varapuheenjohtaja Petri Honkonen ärähti puolestaan torstaina Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajalle Matias Marttiselle puolueen ylimielisyydestä soten vakavaa tilannetta ja lähipalveluhuolia kohtaan. Tässä Keskusta on oikeassa.

– Sen sijaan, että pääministeripuolue kertoisi, mitä se ja Orpon hallitus tekevät terveysasemien, hoivakotien ja muiden suomalaisten lähipalvelujen pelastamiseksi, johtavat kokoomuslaiset ilkkuvat Keskustan tekemälle välikysymykselle. Hyväosaiset "kauppakamari- ja polvihousupojat" säestävät ilkkumista somessa.

Katso myös: Tehyn Rytkönen: Orpon hallitusohjelman nimessä on kirjoitusvirhe, pitäisi lukea "Vähät välittävä Suomi"

Tikittävä pommi

Paisuttelu ja uhkakuvien maalailu ovat median helmasyntejä, mutta tällä hetkellä ei ole liioittelua sanoa, että Orpon hallituksen nurkassa tikittää sotepommi.

Hyvinvointialueet takovat tänä vuonna yhteensä 1,2 miljardia alijäämää. Niinpä alue toisensa jälkeen on kertonut isoista säästöohjelmista. 

Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa terveysasemien sulkemista, yt-neuvotteluja ja lomautuksia. Esimerkiksi Pirkanmaan hyvinvointialue suunnittelee pidemmällä aikavälillä terveysasemien karsimista puoleen nykyisestä. 

Hallitus pyrkii Säätytalon hallitusneuvottelujen jäljiltä siihen, että terveydenhoitomenojen kustannuksia pitäisi hillitä vuoden 2023 julkisen talouden perusuraan verrattuna 1,4 miljardilla vuoteen 2027 mennessä sekä yhteensä 3 miljardilla vuoteen 2031 mennessä. 

Hyvinvointialueet puolestaan tuskailevat, että vaatimus alijäämän kattamisesta vuoden 2026 loppuun mennessä on vaikea rasti. Ja niinpä moni alue on päätymässä paniikkileikkaamaan palveluista.

Niinpä miljardiralli pyörii. Hallitus syyttää nykyistä oppositiota kalliin hallintojärjestelmän luomisesta. Oppositio puolestaan vaatii lisää rahaa palveluihin, jotta 22 alueen malli toimisi edes yskien. 

Tuleva välikysymys ei tule olemaan kenenkään puolelta älyllisesti kestävää kuultavaa.

Hallituksen asettamia säästöpaineita rajaa se, että perustuslain mukaan valtion pitää turvata asuinpaikasta riippumatta riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Mutta onko tämä ollut totta enää pitkään aikaan? 

Ikääntyminen ei ole tullut yllätyksenä

Syntisten pöytään mahtuvat hallituksissa eri vuosina istuneet puolueet, sillä ikääntyvän Suomen terveyspommia on yritetty ratkoa aina Matti Vanhasen (kesk.) hallituksesta (2003 – 2007 ) lähtien. 

Harmaantuva Suomi ei ole voinut tulla yllätyksenä poliitikoille, ellei ole täysin pihalla. Kestävän sotemallin tulo on kestänyt vaaleista ja hallituksesta toiseen. 

On ollut viiden alueen mallia, kiistaa julkisen ja yksityisen terveydenhuollon työnjaosta, poliittisia ja ideologisia intohimoja. Vaalit vaalien perään,  puolue toisensa jälkeen on tarjonnut palveluiden parantumisen ihanuutta, jos juuri heidät valitaan valtaan. 

Valmista tuli Sanna Marinin hallituksen aikana, kun eritoten Keskusta sai läpi hellimänsä 22 alueen maakuntamallin. Samalla alueiden entinen mahtipuolue ehti semontoida valtansa.

Epärehellisimmät vaalit

Aluevaaleissa Keskusta jäi niukasti kolmanneksi 19,2 prosentin kannatuksella, mutta sai vahvan aseman aluevaltuustoihin ennen kevään 2023 eduskuntavaalien romahdusta. 

Puolue onnistui ottamaan haltuun aluevaalien keskusteluagendan lupaamalla, että jokaisessa kunnassa pitää olla sosiaali- ja terveysasema uudistuksen jälkeenkin. 

Hyvinvointialueiden tehtävistä, erityisesti uhkaavasta rahapulasta ja sitä myöten heikkenevistä palveluista olisi pitänyt pystyä puhumaan paljon tiukemmin. Myös media epäonnistui tehtävässään. 

Ei tule terveysasemaa joka pitäjään, vaikka sen ympärillä pyörittiiin. 

Puolueet lupasivat onnelaa äänestäjille. Perussuomalaiset lähtivät vaaleihin bensa edellä.

Viime vuosien epärehellisimmät vaalit.

Upottaako sote Orpon hallituksen julkisen talouden tavoitteet?

Mutta miksi sotepommi on poliittisesti Petteri Orpon hallituksen suurin ongelma, jonka rinnalla ammattiyhdistysliikkeen kanssa kalistelu on aivan eri sarjassa?

Sotepommi saattaa upottaa koko Orpon hallituksen julkisen talouden tervehdyttämistavoitteen, jos kustannusten hillintä ei onnistu. Se olisi savuava ase seuraavissa eduskuntavaaleissa. Se olisi myös Orpon hallituksen epäonnistuminen keskeisessä vaalilupauksessa ja -tavoitteessa. 

Vielä nyt hallituspuolueet voivat osoittaa Keskustaa ja muita edellisen hallituksen puolueita sormella, että ne joutuvat siivoamaan edellisen hallituksen tehottoman mallin jälkiä.

Aikaa kuluu. Hoitojonossa kärvistelevät potilaat, poskettoman korkeiksi nousevat hyvinvointialueiden ostopalvelut ja hurjat tarinat hoitamatta jääneiden ihmisten ahdingosta...ne tuppaavat muuttumaan nykyisen hallituksen riesaksi ja syyksi. 

Äänestäjän muisti ei ole pitkä ja arjen sujuvuus on se, mikä ratkaisee tunnelmat seuraavissa vaaleissa. 

Vuonna 2025 alue- ja kuntavaalit pidetään yhtä aikaa.